Ero sivun ”Harmaa talous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muutettu rakennetta, lisätty tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta Suomessa, poistettu vanhentunutta tietoa, lisätty lähteitä |
|||
Rivi 1:
{{Talousjärjestelmät}}[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-2005-0821-504, Hamburg, beschlagnahmte Waren.jpg|thumb|250px|Poliisit tutkivat mustan pörssin kauppiaan varastoa Saksassa vuonna 1947.]]
Harmaan talouden käsitteelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Fiskaalisessa merkityksessä '''harmaa talous''' tarkoittaa muuten laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai [[vero]]ja, esimerkiksi [[ennakonpidätys]]tä tai [[sosiaaliturva]]- ja [[eläke]]maksuja. Kansantaloudellisessa merkityksessä harmaa talous tarkoittaa taloudellisesti tuotannollista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää pois bruttokansantuotelaskelmista. Fiktiivinen taloudellinen toiminta veroetujen saamiseksi, kuten esimerkiksi arvonlisäveron palautusten hakeminen tekaistujen laskujen perusteella ei sisälly periaatteessa harmaan talouden määritelmään. Kyseessä on kuitenkin verorikos.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Hirvonen, Markku; Lith, Pekka; Walden, Risto|Otsikko=Suomen kansainvälistyvä harmaa talous|Julkaisu=Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010|Ajankohta=Kesäkuu 2010|Vuosi=2010|Julkaisija=Eduskunta}}</ref> [[Euroopan unioni]] laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman kaupan, kuten esimerkiksi huumekaupan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uudenmaan veroviraston projektiyksikkö | Nimeke = Harmaan talouden projektiryhmän loppuraportti | Ajankohta = 30.6.1999 | Sivu = 3 | Selite = Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1/99 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtiovarainministeriö | Isbn = 951-804-069-9 | www = https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/7971_fi.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 14.12.2014}}</ref>
Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Harmaan_talouden_torjunta/Harmaan_talouden_esiintyminen_ja_yleisyy%2814463%29 | Nimeke = Harmaan talouden esiintyminen ja yleisyys | Julkaisu = Vero.fi | Julkaisija = Verohallinto | Viitattu = 14.12.2014}}</ref> Harmaan talouden tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat muun muassa pimeiden palkkojen maksaminen, [[kuittikauppa]], pimeät yrittäjätulot ja lyhyen elinkaaren yritysten käyttö verojen välttämiseksi. Harmaata taloutta esiintyy myös kansainvälisessä kaupassa ja sijoitustoiminnassa. Harmaan talouden yleisyyden arviointia vaikeuttaa se, että harmaa talous on suurelta osin piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.
Rivi 7:
== Harmaan talouden määrä ==
Ilmiön laajuutta on arvioitu esimerkiksi 16.6.2010 ilmestyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi vuonna 2008 ollut verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä mitattuna 10–14 miljardia euroa, mikä vastasi 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Fiskaalisina vahinkoina tämä tarkoittaa 4–6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä.<ref name=":0" />
Journal of Money Laundering Control julkaisi 2015 tutkimuksen, jossa harmaan talouden määrän Suomessa arvioitiin olevan 12,9 % BKT:sta. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Schneider, Friedrich; Raczkowski, Konrad; Mróz, Bogdan|Otsikko=Shadow economy and tax evasion in the EU|Selite=|Julkaisu=Journal of Money Laundering Control|Ajankohta=January 2015|Vuosi=2015|Julkaisija=Emerald Group Publishing Limited}}</ref> Euroopan komission arvion mukaan harmaan talouden määrä Suomessa olisi vuonna 2011 ollut 13,7 % BKT:sta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.atkearney.com/documents/10192/1743816/The+Shadow+Economy+in+Europe+2013.pdf|nimeke=The Shadow Economy in Europe, 2013|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Komission julkaiseman raportin mukaan vuonna 2013 EU jäsenmaissa keskimäärin 11,6 % yksityisen sektorin työpanoksesta jäi ilmoittamatta ja Suomessa 9,3 %. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/8c3086e9-04a7-11e8-b8f5-01aa75ed71a1/language-en|nimeke=An evaluation of the scale of undeclared work in the European Union and its structural determinants: estimates using the Labour Input Method|tekijä=Colin C. Williams, Predrag Bejakovic, Davor Mikulic, Josip Franic, Abbi Kedir and Ioana A. Horodnic|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=EU|viitattu=20.2.2019}}</ref> Harmaan talouden selvitysyksikön analyytikot eivät ole kuitenkaan pitäneet Euroopan komission arviota Suomessa ilmoittamatta jääneestä työpanoksesta realistisena. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/arvioita-harmaasta-taloudesta-ja-verovajeesta/menetelm%C3%A4arvio/|nimeke=Menetelmäarvio|tekijä=Harmaan talouden selvitysyksikkö, Verohallinto|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
| |||