Ero sivun ”Kärnäiitti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Zunter (keskustelu | muokkaukset)
p typo
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
p f
Rivi 3:
'''Kärnäiitti''' on paikallinen nimitys Suomen [[Lappajärvi|Lappajärven]] seudulla esiintyvälle, yleisemmin nimellä '''impaktiitti''' ({{k-en|impactite}}) tunnetulle kivilajille.<ref name="suomenkallioperä-luku12">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH12.pdf | Nimike= Luku 12. Meteoriittitörmäyskraaterit - maan ja taivaan kohtauspaikat | Tekijä = Martti Lehtinen | Ajankohta = 1998| Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1, [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu]| Julkaisija = Geologian seura | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 30.7.2016| Selite = Kärnäiitti mainittu teoksen sivuilla 331, Suomen törmäyskraatereita - tuolloisen tiedon mukaan (sittemmin joitain varmennettu lisää) - kohdassa 12.2,s. 333-339}}</ref><ref>[https://web.archive.org/web/20160409092822/http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-13-02-26/527-k Hakusana ''Kärnäiitti''] geologia.fi, viitattu 30.7.2016</ref> Se on [[laava|impaktilaava]]a,<ref name="suomenkallioperä-luku12"/> joka on syntynyt nopeasti maahan pudonneen asteroidin eli [[meteoriitti|meteoriitin]] törmäyskohdan iskuvoiman seurauksena sulaneesta kallioperästä, Lappajärven tapauksessa paljolti [[graniitti|graniitista]] ja [[gneissi]]stä. Sulaan on sekoittunut muita sulamatta jääneitä kivenpalasia ja mineraalisiruja, pääasiassa [[kvartsi]]a. Kärnäiitti sisältää myös hieman törmänneen kappaleen aineksia, esimerkiksi [[iridium]]ia. Kärnäiittiä käytetään paikallisesti koruissa ja koristelaattoina.<ref name="GTK-Etelä-Pohjanmaa"/>
 
Kärnäiitti nimetty [[Etelä-Pohjanmaa]]n [[Suomen maakuntakivet|maakuntakiveksi]]. Nimensä se sai löytymispaikkansa Lappajärven [[Kärnänsaari|Kärnänsaaren]] mukaan. Se kohoaa Lappajärven pohjoisosassa 10-20 m ympäristöään ylemmäksi ja on merkkinä saaren muodostavasta kovasta kivilajista. Noin 78 miljoonaa vuotta sitten halkaisijaltaan 1,5 kilometrinen meteoriitti iskeytyi nykyisen järven kohdalle useiden kymmenien kilometrien sekuntinopeudella. Meteoriitti[[kraatteri]]in syntyi myöhemmin järvi. <ref name="GTK-Etelä-Pohjanmaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gtk.fi/geologia/kiviharrastus/maakuntakivet/etela-pohjanmaa.html| Nimeke = Etelä-Pohjanmaa - Kärnäiitti. Todiste muinaisesta suurkatastrofista| Julkaisija = Geologinen tutkimuskeskus | Viitattu = 30.7.2016}} </ref> Kärnäiittiä löytyy Kärnänsaaren alueen pohjoisosan kalliosta sekä irtokivinä.<ref name="GTK-Lappajärven-geo.fi">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160816055151/http://luontokohteet.geo.fi/lappajarvi/ | Nimeke = Geologiset luontokohteet: Lappajärven meteorikraateri| Julkaisija = Geologinen tutkimuskeskus| Viitattu = 30.7.2016}}</ref> Myös [[Vartijasaari|Vartijasaaresta]], [[Lokkisaari (Lappajärvi)|Lokkisaaresta]] ja Lokkikarilta löytyy Kärnäiittiä. <ref>Reimold, Uwe: "The Lappajärvi meteorite crater, Finland: petrography, Rb-Sr, major and trace elemet geochemistry of the impact melt and basement rocks" (1982)</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anssi Orrenmaa | Nimeke = Tervareitin melontaoopas | Vuosi = 2015 | Luku = | Sivu = 30 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-68286-0-2 | www = http://sportcenterlakis.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/02/Tervareitin-melontaopas_LR1.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
Kärnäiitti ryhmitellään kahteen päätyyppiin:<ref name="GTK-Etelä-Pohjanmaa"/>
Rivi 13:
Kärnäiitti muistuttaa hyvin paljon [[laavakivi|laavakiveä]]. Kiven murtopinta on sinisen musta ja rapautumispinta on harmaa. Rantakivikosta löydetyssä kärnäiitissä on ohut, ruskean musta [[rauta]]pitoinen pinta ja pinnassa on myös kivelle tyypillisiä aallokon kuluttamia pieniä koloja.
 
Ensimmäisenä kivilajista kirjoitti [[Henrik Holmberg]] muutamalla lauseella teoksessaan "''Materialier till Finlands geognosi''" vuonna 1858, kivilajin kärnäiitiksi nimesi tiettävästi Hugo Berghell vuonna 1921, kiveä kutsuttiin myös "Lappajärven dasiitiksi". <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laitakari, Aarne | Nimeke = Suomen geologinen yleiskartta, Lehti B3 Vaasa, kivilajikartan selitys| Vuosi = 1942 | Luku = | Sivu = 38 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen geologinen toimikunta | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = http://tupa.gtk.fi/kartta/kivilajikartta400/kls_b3.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.1.2019 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Öhman, Teemu | Nimeke = Kraatterijärven Georeitti | Vuosi = 2017 | Luku = | Sivu = 27 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = https://intolinkki.files.wordpress.com/2018/03/kraatterijarven_georeitti_ohman_web.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.1.2019 | Kieli = }}</ref> Impaktiitiksi kärnäiitti todettiin vuonna 1967 ruotsalaisen geologin Nils-Bertil Svenssonin toimesta ja tutkimustulokset julkaistiin [[Nature]] -lehdessä helmikuussa 1968. <ref>[https://www.nature.com/articles/217438a0 Nature.com − Lake Lappajärvi, Central Finland: a Possible Meteorite Impact Structure (Nature 217, s. 438, 1968)]</ref>
 
== Lähteet ==