Wikipedia

Ero sivun ”Kunnallinen jätevedenpuhdistus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 214 muokkausta
tekijä; kh
Rivi 2:
 
== Tyypillinen jäteveden käsittelyprosessi ==
 
[[Kuva:Jatevesiprosessi.jpg]]
Useimmilla suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla on käytössä mekaanis-biologis-kemiallinen prosessi. Siinä kiinteät aineet erotellaan ensin mekaanisesti, fosfori saostetaan kemiallisesti ja orgaaninen aines sekä typpi poistetaan biologisesti.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/jatevedet/jatevesien_puhdistaminen/jatevedenpuhdistus|nimeke=Vesilaitosyhdistys -– Jätevedenpuhdistus |julkaisu=www. vvy.fi| viitattu=2017-05-11}}</ref> Puhdistamolla [[Jätevesi|yhdyskuntajäteveden]] käsittelyprosesi muodostuu yleensä neljästä erillisestä prosessiyksiköstä: ▼
 
▲Useimmilla suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla on käytössä mekaanis-biologis-kemiallinen prosessi. Siinä kiinteät aineet erotellaan ensin mekaanisesti, fosfori saostetaan kemiallisesti ja orgaaninen aines sekä typpi poistetaan biologisesti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/jatevedet/jatevesien_puhdistaminen/jatevedenpuhdistus|nimeke=Vesilaitosyhdistys - Jätevedenpuhdistus|julkaisu=www.vvy.fi|viitattu=2017-05-11}}</ref> Puhdistamolla [[Jätevesi|yhdyskuntajäteveden]] käsittelyprosesi muodostuu yleensä neljästä erillisestä prosessiyksiköstä:
* Esikäsittelystä, jonka osia ovat hiekanerotus ja [[välppäys]]. Hiekanerotuksessa jätevedestä erotetaan nimensä mukaan hiekka ja välppäyksessä kaikki suuremmat kiintoainepartikkelit.
* Esiselkeyttimestä, jossa raskaampi kiintoaine erotetaan jätevedestä.
Rivi 13 ⟶ 11:
Lisäksi joissakin jätevedenpuhdistamoissa voi olla viimeisenä vaiheena hiekkasuodatin, jonka tehtävänä on erotella jälkiselkeyttimestä karannut kiintoaines tarkemmin.
 
Aktiivilieteprosessi on myös mahdollista korvata kantoaineiden käyttöön perustuvilla tekniikoilla, kuten ''moving bed ja rotating bed'' -tyyppisillä bioreaktoreilla. Näissä reaktorityypeissä biologiset reaktiot tapahtuvat suurella pinnalla elävien bakteereiden (ns.niin sanottu [[Biofilmi|biofilmi]]) vaikutuksesta.
 
=== Orgaanisen aineen poisto ===
Rivi 23 ⟶ 21:
Kemiallisessa fosforinpoistossa tulevaan jäteveteen lisätään [[ferrosulfaatti]]a ennen esi-ilmastusta, joka sijaitsee ennen esiselkeytystä. Ferrosulfaatti hapettuu esi-ilmastuksessa ja sen rauta muuttuu 3-arvoiseksi, jolloin se reagoi jätevedessä olevan [[fosfori]]n kanssa muodostaen laskeutuvan lietteen, joka kerätään etuselkeyttimen kautta lietteen mukana lietteenkäsittelyyn.
 
Yleisimmin kemiallinen fosforinpoisto tapahtuu ns. rinnakkaissaostuksena, eli saostus tapahtuu rinnan biologisen ravinteidenpoiston kanssa. Ylijäämälietteestä kuivatussa lietteessä on tyypillisesti tästä fosforinpoistosta johtuen rautaa noin 3%kolme prosenttia linkokuivan lietteen määrästä.
 
=== Vaihtoehto 2: Biologinen fosforinpoisto ===
Rivi 30 ⟶ 28:
 
=== Typenpoisto ===
Perinteisellä aktiivilietekäsittelyllä jäteveden typestä voidaan poistaa 20–40 %prosenttia. Typpeä ei voida saostaa kemiallisesti, mutta sen poistoa voidaan tehostaa nitrifikaatio–denitrifikaatio -menetelmällä 75–85 %prosentin tasoon saakka. <ref>{{KirjaviiteVerkkoviite|Tekijä=Aino Pelto-Huikko ja Niina Vieno|Nimeke=Vesikoulu – tietopaketti jätevedestä, sen puhdistuksesta ja ympäristövaikutuksista Suomessa|Vuosi Ajankohta =2009|SivuSelite = Sivu 11|Julkaisija=Vesi-instituutti WANDERWander / Prizztech Oy|wwwOsoite = http://www.vesikoulu.fi/assets/docs/vesikoulu_tietopaketti_jatevedesta.pdf |Julkaisumuoto = {{pdf}} }}</ref>
 
Puhdistamolla jätevedessä ammonium-ioneina esiintyvä typpi eli [[Ammoniumioni|ammoniumtyppi]] kulkee läpi anaerobi- ja [[Denitrifikaatio|denitrifikaatiolohkojen]] muuttumattomana. Aerobisessa lohkossa ammonium muuttuu läsnä olevan liukoisen hapen ja eräiden välittäjämikrobien vaikutuksesta [[Nitriitti|nitriitiksi]], joka epästabiilina yhdisteenä, ja koska happea on tarjolla, muuttuu edelleen [[Nitraatti|nitraatiksi]]. Nitraatti kulkeutuu typpikierron (N-kierto) mukana takaisin denitrifikaatiolohkoon, jossa menestyvät ainoastaan sellaiset mikrobit, jotka pystyvät käyttämään ravinnokseen jäteveden orgaanista ainetta ja hengitykseensä N-kierron mukana tulleen nitraatin (NO<sub>3</sub>) happea. Kun happi irtoaa nitraatista muodostuu jäljelle jäävästä typestä typpikaasua, joka poistuu jätevedestä kaasukuplina ilmatilaan.
Rivi 37 ⟶ 35:
 
=== Rejektivesien käsittely ===
Rejektivesiä syntyy, kun jätevedenpuhdistuksessa syntyvää lietettä käsitellään puristamalla tai linkoamalla. Kunnallisten jätevedenpuhdistamojen kokonaistyppikuormasta viidennes voi tulla laitoksen mädättämön rejektivesistä. Rejektivesiä voidaan ohjata puhdistamoille myös biokaasulaitoksilta. Käsittelemättömänä rejektivedet voivat palauttaa ympäristöön jo puhdistamolietteeseen kertyneitä ravinteita. <ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/vuosien-tyo-valumassa-hukkaan-biokaasun-tuotannossa-havaittu-iso-ongelma-vesistoille-6621375|nimeke=Vuosien työ valumassa hukkaan? - Biokaasun tuotannossa havaittu iso ongelma vesistöille|julkaisu=T&T|viitattu=2017-05-11|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Erilliskäsittelyssä rejektivesiä voidaan puhdistaa tehokkaasti annamox-bakteerien avulla. Bakteerit istutetaan kantoaineeseen, kuten pieniin muovikappaleisiin. Kantoainetekniikan (MBBR, Moving Bed Bio Reactor) ansiosta puhdistamoon kasvatettu bakteerikanta ei häviä prosessista ja puhdistamo sietää paremmin häiriöitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://vesiteknologia.com/2017/03/09/miten-rejektivedet-kannattaa-kasitella/|nimeke=Miten rejektivedet kannattaa käsitellä?|julkaisu=Veolia vesiteknologia |viitattu=2017-05-11 |ajankohta=2017-03-09}}</ref> MBBR-prosessia käytetään mm. HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla.<ref>{{KirjaviiteVerkkoviite|Tekijä=Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä|Nimeke=Rejektiveden käsittelyn biologiset ja fysikaaliskemialliset vaihtoehdot -hanke|Vuosi=2016|Sivu=| Julkaisija=Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä|www Osoite = https://www.hsy.fi/rejektityppi/fi/tulokset/Documents/Viikinm%C3%A4en%20ANITAMox%20pilotoinnin%20loppuraportti%20011216.pdf |Julkaisumuoto = {{pdf}} }}</ref>
 
== Jätevedenkäsittelylaitosten ympäristöluvat ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnallinen_jätevedenpuhdistus”