Ero sivun ”Kansalliskirjasto (Suomi)” versioiden välillä

 

== Historia ==

Helsingin yliopiston kirjaston kokoelman alkuna pidetään [[Turun kimnaasi]]n noin 20 niteen kirjakokoelmaa, joka siirtyi [[Turun akatemia]]lle sen perustamisen yhteydessä vuonna [[1640]]. Kirjasto sai 1640-luvulla merkittäviä kirjalahjoituksia, jotka olivat peräisin [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] ryöstösaaliista. Kirjastonhoitaja [[Axel Kempe]]n vuonna [[1655]] julkaisemassa kirjastoluettelossa oli listattu jo pitkälti toista tuhatta teosta. Vuonna [[1707]] Ruotsin kuninkaallinen [[kansliakollegio]] määräsi, että maan kaikkien kirjapainojen oli luovutettava yksi kappale kaikkia painamiaan teoksia maan yliopistoille, joihin myös Turun akatemia kuului. [[1700-luku|1700-luvun]] kuluessa kokoelma alkoi muutenkin kasvaa, ja [[1800-luku|1800-luvun]] alussa kirjaston kokoelmaan kuului noin 30 000 nidettä.

 

 

== Kokoelmat ja palvelut ==

 

Kirjastolla on lähes kattava kokoelma Suomessa julkaistua ja muuta Suomeen liittyvää kirjallisuutta ([[Fennica (kansallisbibliografia)|Fennica-kokoelma]]) ja laaja kokoelma muutakin humanististen tieteenalojen kirjallisuutta. Kirjastoon kuuluu useita erikoiskokoelmia (mm. Monrepos-kokoelma, Nordenskiöldin kokoelma, Lapponica, Reenpää-kokoelma) sekä erikoiskirjastoja (mm. [[Slaavilainen kirjasto]] ja [[musiikkikirjasto]]). Lisäksi Kansalliskirjastolla on suuri käsikirjoituskokoelma, joka sisältää esim. tunnettujen kulttuurihenkilöiden ja tieteentekijöiden henkilöarkistoja sekä keskiajalta peräisin olevan pergamenttifragmenttien aineiston. Vuonna [[2011]] kirjaston kokoelmiin kuului yhteensä noin kolme miljoonaa kirjaa ja kausijulkaisua. Verkkoarkisto sisälsi 718 miljoonaa tiedostoa. Pääosa kirjaston kirjoista on luetteloitu Helsingin yliopiston ylläpitämien kirjastojen yhteiseen Helka-tietokantaan, minkä lisäksi kansalliskokoelman aineistoja löytyy Fennica- ja Viola-tietokannoista.