Ero sivun ”Suhoi Su-15” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p tarkennus, kh
p kh
Rivi 3:
'''Suhoi Su-15''' ({{k-ru|Сухой Су-15}}, {{NATO-nimi|Flagon}}) oli kaksimoottorinen [[hävittäjälentokone|torjuntahävittäjä]], joka kehitettiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] 1960-luvulla [[Suhoi Su-11]]:n seuraajaksi.
 
Prototyyppi T-58 lensiteki ensi kertaaensilentonsa 30. toukokuuta 1962. Se perustui merkittävästi uudistettuun, levennettyyn [[Suhoi Su-11|Su-11:n]] runkoon, johon oli sovitettu kaksi [[Tumanski R-11]] -[[suihkumoottori]]a ja [[Suhoi Su-9|Su-9:n]] eturunko, jota oli lisäksi jatkettu Oriol-D-[[tutka]]n (NATO:n koodinimi Skip Spin) asentamiseksi. Tutka oli luultavasti tuolloin maailmanaikansa paras, koska se, päinvastoinkykeni kuin NATONato-vastineensa,vastineistaan pystyipoiketen havaitsemaan kohteita ylhäältä ja alhaalta eteenpäin suunnatun keilan lisäksi sekä ylhäältä että alhaalta. EnglanninIson-Britannian asevoimat pääsivät tutkimaan kyseistä tutkaa lähemmin vuonna 1966, kun [[Jakovlev Jak-28]] putosi Berliinin brittien sektorilla sijaitsevaan [[Havelsee]]hen Berliinissä brittien sektorilla ja teknologia siirtyi länsimaihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.smh.com.au/articles/2004/01/23/1074732604022.html | Nimeke =How the West stole the secret in the lake | Ajankohta = 24.1.2004| Julkaisija =The Sydney Morning Herald | Viitattu = 1.9.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> Koneen käyttöönottoa viivästyttivät 1960-luvun alulle tyypilliset epäilyt miehitettyjen torjuntahävittäjien käyttökelpoisuudesta ilmatorjuntaohjuksiin verrattuina. Ensimmäinen Su-15F (NATO-koodi Flagon-A) tuli [[Neuvostoliiton ilmapuolustus|Neuvostoliiton ilmapuolustusjoukkojen]] (V-PVO) käyttöön vuonna 1967.{{lähde}}
 
Koneen pääasiallinenpääasiallisena aseistusaseistuksena oliolivat R-8-ilmataisteluohjukset (myöhemmin R-98, NATO: AA-3 Abab), joita oli varhaisissa koneissa oliversioissa kaksi. ja Flagon-D:stä alkaen koneet varustettiin neljällä ohjuksellaneljö. Kuten monia Neuvostoliiton ohjuksista, R-98:ta valmistettiin sekä infrapuna- että tutkahakeutuvana. Hävittäjissä niitä käytettiin pareittain osumistodennäköisyyden parantamiseksi. Flagon-F:ssä oli usein kaksi R-98 jasekä yksi tai kaksi R-60-ohjusta (AA-8 Aphid). Keskimatkan R-23 (AA-7 Apex) oli sijoitettavissa R-98:n tilallatilalle ja koneeseen voitiin runkoripustimiin asentaa UPK-23-250- GŠ-23L-tykkikotelot runkoripustimiin.{{lähde}}
 
V-PVO:n pääasiallisena kalustona Su-15 osallistui muutamiin merkittäviin ulkomaisiin ilma-aluksiin liittyneisiin tapauksiin. Näistä ensimmäisessä Su-15 ampui 20. huhtikuuta 1978 ohjuksen kohti [[Korean Airin lento 902|Korean Airin lentoa 902]] [[Murmansk]]in yläpuolella. Vaikka siviilikone kesti rakenteellisesti osuman, se putosi ja kaksi matkustajaa sai surmansa. Toinen tapaus sattui kolmea vuotta myöhemmin, kun Bakusta noussut Su-15 törmäsi [[iran]]ilaisen [[Canadair CL-44]]:n kanssa. Su-15-kone ampui myös syyskuussa 1983 alas [[Korean Air Linesin lento 007|Korean Airin lennon 007]] Ohotskin meren yllä, ja koneessa olleet 246 matkustajaa ja 23 miehistön jäsentä saivat surmansa.{{lähde}}