Versio 18. helmikuuta 2019 kello 14.51 muokkaa Höyhens (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 56 320 muokkausta sisältö sivulta nautinto, vrt sen keskustelu; kaivannee vielä stilisointia ← Vanhempi muutos		Versio 18. helmikuuta 2019 kello 15.00 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 145 muokkausta stilisoidaan Uudempi muutos →
Rivi 1: __NOTOC__ [[Kuva:Gerard van Honthorst - The Happy Violinist with a Glass of Wine - WGA11668.jpg\|thumb\|Hyvä juoma ja musiikki ovat yleisiä mielihyvän lähteitä.]] '''Mielihyvä''' on mieluisuuden, tyytyväisyyden ja [[ilo]]n tunne.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja\|mielihyvä}}</ref> Rivi 17 ⟶ 18: Voimakasta mielihyvää kutsutaan [[Nautinto\|nautinnoksi]] ja hyvin voimakasta mielihyvää [[euforia]]ksi. [[Hedonismi]] on mielihyvän tavoittelua. Mielihyvän vastakohtana voidaan nähdä [[mielipaha]]. [[Anhedonia]] tarkoittaa kyvyttömyyttä kokea mielihyvän tunnetta.<ref name=tuulari-karlsson /><ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{MOT}}</ref> [[Antiikin filosofia\|Antiikin kreikkalaisessa filosofiassa]] nautinnosta käytettiin termiä ''[[hedone]]''. Sen merkityksestä ja määritelmästä oli erilaisia mielipiteitä. [[Platon]] ja [[Aristoteles]] hylkäsivät sekä äärimmäisen ~~hedonismin~~[[hedonismi]]n että antihedonismin, kun taas jotkut toiset filosofit ja koulukunnat ottivat äärimmäisempiä kantoja. [[Epikurolaisuus\|Epikurolaisuudessa]] ''hedone'' oli korkein hyvä.<ref name="Peters">{{Kirjaviite \| Tekijä=Peters, Francis \| Nimeke=Greek philosophical terms: A historical lexicon \| Sivu=75–78 \| Julkaisija=NYU Press \| Vuosi=1970 \| Tunniste=ISBN 0814765521 \| www=http://books.google.fi/books?id=JepR6Mj9Hy8C&pg=PA75 \| Kieli={{en}} }}</ref>▼ ~~== ''Hēdonē'' − nautinto antiikin Kreikassa ==~~ ~~{{Pääartikkeli\|[[Hedone\|Hēdonē]]}}~~ ▲[[Antiikin filosofia\|Antiikin kreikkalaisessa filosofiassa]] nautinnosta käytettiin termiä ''hedone''. Sen merkityksestä ja määritelmästä oli erilaisia mielipiteitä. [[Platon]] ja [[Aristoteles]] hylkäsivät sekä äärimmäisen hedonismin että antihedonismin, kun taas jotkut toiset filosofit ja koulukunnat ottivat äärimmäisempiä kantoja. [[Epikurolaisuus\|Epikurolaisuudessa]] ''hedone'' oli korkein hyvä.<ref name="Peters">{{Kirjaviite \| Tekijä=Peters, Francis \| Nimeke=Greek philosophical terms: A historical lexicon \| Sivu=75–78 \| Julkaisija=NYU Press \| Vuosi=1970 \| Tunniste=ISBN 0814765521 \| www=http://books.google.fi/books?id=JepR6Mj9Hy8C&pg=PA75 \| Kieli={{en}} }}</ref> == Katso myös == * [[Hedonismi]] * [[Onnellisuus]] * [[Utilitarismi]] * {{SEP \| Id=pleasure \| Tekijä=Katz, Leonard D. \| Nimeke=Pleasure}}▼ {{Tynkä/Psykologia}}▼ ==Lähteet== * {{Kirjaviite \| Tekijä=Hari, Riitta ym. \| Nimeke=Ihmisen mieli \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Gaudeamus \| Vuosi=2015 \| Tunniste=ISBN 978-952-495-348-1}} ===Viitteet=== {{Viitteet\|sarakkeet}} ==Aiheesta muualla== ▲* {{SEP \| Id=pleasure \| Tekijä=Katz, Leonard D. \| Nimeke=Pleasure}} ▲{{Tynkä/Psykologia}} [[Luokka:Tunteet]]

Ero sivun ”Mielihyvä” versioiden välillä