Ero sivun ”Magnitudi (seismologia)” versioiden välillä

'''Magnitudi''' on tapa mitata [[Maanjäristys|maanjäristyksen]] tai seismisen tapauksen suuruutta ja sen voimakkuutta itse [[Maanjäristysaalto|maanjäristysaaltojen]] lähteessä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjtietoa/perustietoa/magnitudi.html |nimeke=Maanjäristyksen voimakkuus |tekijäjulkaisija= Helsingin yliopisto -, Seismologian laitos|julkaisu=www. seismo.helsinki.fi|ajankohta=|julkaisija= |viitattu=2017-12-27}}</ref> Magnitudilukemat ovat objektiivisia asteikoita, eli <nowiki/>ne eivät riipu havaintopisteen sijainnista tai havaitsijasta.

Magnitudi-käsitteen loi 1935 yhdysvaltalainen [[Charles Richter]] seismologi [[Harry O. Wood]]<nowiki/>in aloitteesta tutkiessaan Etelä-[[Kalifornia]]<nowiki/>n matalia alueellisia maanjäristyksiä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Richter, Charles F.|Otsikko=An instrumental earthquake magnitude scale|Julkaisu=Bulletin of the Seismological Society of America|Ajankohta=1935|Vuosikerta=25|Numero=1|Sivut=1–32|Julkaisija= |Kieli={{en}} }}</ref> Saksalais-amerikkalainen seismologi [[Beno Gutenberg]] laajensi asteikkoa yhteistyössä Richterin kanssa kattamaan myös kaukana sattuneet tapaukset. Kaikki nykyaikaiset magnitudiasteikot kalibroidaan vastaamaan "Richterin–Gutenbergin magnitudia" lukemien keskivaiheilla.<ref>{{LehtiviiteVerkkoviite|Tekijä=D. H. Chung, D. L. Bernreuter|Otsikko=Seismic Safety Margins Research Program. Regional Relationships Among Earthquake Magnitude Scales|JulkaisuSelite= NUREG/CR-1457; UCRL-52745 Tekninen raportti|Ajankohta=1980-05-01|Numero=NUREG/CR-1457; UCRL-52745|Julkaisija=Lawrence Livermore National Lab., CA (USA)|Doi=10.2172/5073993|wwwosoite = https://www.osti.gov/scitech/biblio/5073993/ |Kieli=English{{en}} }}</ref>

Magnitudi ilmoitetaan yleensä yhden desimaalin tarkkuudella mahdollisine virherajoineen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://scedc.caltech.edu/Module/sec3pg17.html |nimekeNimeke=Earthquake Magnitude|tekijä=Marquis, J., Hafner, K. & Hauksson, E.|julkaisu=Investigating Earthquakes through Regional Seismicity|ajankohta=|julkaisija=Seismological Lab, Caltech, Pasadena|viitattu=2017-12-27 |Kieli={{en}} }}</ref> Voimakkain koskaan mitattu maanjäristys oli vuoden [[Suuri Chilen maanjäristys 1960|1960 Suuri Chilen maanjäristys]], jonka magnitudi (M_w) oli 9,4–9,6.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Kenji Satake, Brian F. Atwater|Otsikko=Long-Term Perspectives on Giant Earthquakes and Tsunamis at Subduction Zones|Julkaisu=Annual Review of Earth and Planetary Sciences|Ajankohta=2007-04-30|Numero=35|Sivut=355|Julkaisija=|Doi=10.1146/annurev.earth.35.031306.140302|Issn=0084-6597|www= http://www.annualreviews.org/doi/10.1146/annurev.earth.35.031306.140302 |Kieli={{en}} }}</ref> Pienimmät havaitut magnitudit ovat negatiivisia.

! Kuvaus !! Magnitudi !! Vaikutukset !! Esiintyy vuosittain<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pilger, Ceranna & Bönnemann (toim.) |Nimeke=Monitoring Compliance with the Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty (CTBT)|Vuosi=2017|Luku=3. The Seismic Network of the International Monitoring System (IMS)|Sivu=74|Julkaisupaikka=Hannover|Julkaisija=Geol. Jb.|Isbn= |Kieli={{en}} }}</ref>

Vuodesta 2005 lähtien [[Kansainvälinen geodeettis-geofysikaalinen unioni|International Association of Seismology and Physics of the Earth's Interior]] (IASPEI) on standardoinut tärkeimmät magnitudiasteikot, M_L, M_s, mb, mB ja mb_Lg.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bormann, P. & Dewey, J. W. |Nimeke=New Manual of Seismological Observatory Practice 2 (NMSOP-2)|Vuosi=2014|Luku=Information Sheet 3.3: The new IASPEI standards for determining magnitudes from digital data and their relation to classical magnitudes|Sivu=|Julkaisija=IASPEI, GFZ German Research Centre for Geosciences, Potsdam|www= http://bib.telegrafenberg.de/publizieren/vertrieb/nmsop/ |Kieli={{en}} }}</ref>