Ero sivun ”Luterilaisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Luterilaisuus”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 17945310 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 19. helmikuuta 2019 kello 09.48 (UTC)) |
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta sotkemisena (tehnyt 2A00:1D50:3:0:F915:F63D:D533:86F9) ja palautettiin versio 17910746, jonka on tehnyt Jni |
||
Rivi 60:
Valtaosa luterilaisista kirkoista on järjestäytynyt [[Luterilainen maailmanliitto|Luterilaisen maailmanliiton]] (LML, {{k-en|Lutheran World Federation}}) puitteissa. LML:n puitteissa toimii avustusjärjestö [[Lutheran World Relief]], joka toimii yli 50 maassa. [[Kansainvälinen luterilainen neuvosto]] ({{k-en|International Lutheran Council}}) ja [[Confessional Evangelical Lutheran Conference|Tunnustuksellinen evankelis-luterilainen konferenssi]] ({{k-en|Confessional Evangelical Lutheran Conference}}) ovat opillisesti tiukempaa linjaa vetävien kirkkojen kansainvälisiä järjestöjä.
== Luterilaisten kirkkojen ekumeeninen yhteistyö ==
Martti Lutherin toiminta ei alkuvaiheessa pyrkinyt oman kirkkokunnan synnyttämiseen vaan katolisen kirkon uudistamiseen. Sen vuoksi luterilaiset kirkot ovat pääsääntöisesti säilyttäneet hyvän keskusteluyhteyden [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] ja myös muiden reformaatiossa syntyneiden kirkkojen kanssa.
Katolisen kirkon näkemyksen mukaan luterilaiset kirkot ovat "kristillisiä yhteisöjä". Pääongelma on että niiltä puuttuu sakramentaalinen [[pappeus]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.catholic.fi/docs/cdf_070710.htm |Nimeke=Vastauksia joihinkin kysymyksiin, joita on esitetty tietyistä kirkkoon liittyvistä opinkohdista|Julkaisija=Uskonopin kongregaatio|Luettu=29.01.2007}}</ref> LML on 1990-luvulla hyväksynyt Katolisen kirkon kanssa laaditun julistuksen "Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista". Siinä luterilaiset kirkot ja katolinen kirkko yhdessä toteavat, että 1500-luvulla annetut [[vanhurskauttamisoppi|vanhurskauttamis-]] eli pelastusoppia koskevat oppituomiot eivät enää "osu kohteeseensa" nykyisissä luterilaisissa kirkoissa ja katolisessa kirkossa. Kirkot ovat siten saavuttaneet merkittävän yhteisymmärryksen asiassa, joka perimmältään synnytti koko [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]].
Vapaat valtiokirkkoihin ja Luterilaiseen maailmanliittoon kuulumattomat luterilaiset kirkkokunnat ja yhteiskunnat ovat voineet pitää yhteisessä julistuksessa vanhurskauttamisopista saavutettua yhteisymmärrystä ainoastaan näennäisenä. Suomessa tätä kantaa edustavat muun muassa [[Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko]] ja [[Suomen Luterilainen Tunnustuskirkko]].
== Opetus ==
Rivi 90 ⟶ 98:
Sen sijaan [[piispa]]n vihkimyksen luterilaisissa kirkoissa tekivät aluksi joskus papit eivätkä edelliset piispat. Tämän uskottiin seuraavan alkukirkon esikuvaa. Näin piispanvihkimysten ketju katkesi muun muassa Saksassa, joskaan ei Ruotsissa, eikä luterilaisilla kaikissa maissa ole ns. [[apostolinen suksessio|apostolista suksessiota]] kuten katolisessa kirkossa, jossa piispat uskotaan vihityn [[apostoli|apostoleista]] lähtevässä ketjussa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.porvoochurches.org/statements/fin/4.htm |Nimeke=PIISPUUS KIRKON APOSTOLISUUDEN PALVELIJANA|Julkaisija=PORVOON YHTEINEN JULKILAUSUMA|Luettu=29.01.2008}}</ref>
=== Sakramentit ja sakramentaalit ===
Luterilaisuus säilytti pääsääntöisesti erilaiset kirkon pyhät toimitukset ja [[rituaali]]t, kuten [[kaste]]en, [[ehtoollinen|ehtoollisen]], [[häät|avioliittoon vihkimisen]] ja [[hautajaiset]]. Luther uudisti messua messu-uhri-opin kritiikin seurauksena. Lisäksi avioliittoon vihkimistä pidettiin reformaation seurakunnissa puhtaasti maallisena asiana eikä sakramenttina. Myös [[konfirmaatio]]käsitys on irtautunut katolisen kirkon sakramentaalisesta konfirmaatiokäsityksestä.
Luterilaisilla on kaksi [[sakramentti]]a. Luther sovelsi [[Augustinus|Augustinuksen]] kastekäsitystä laajennettuna koko sakramenttikäsitykseen: sakramentin luo Jumalan lupaus yhdistettynä aineeseen (''Accedat verbum ad elementum, et fit sacramentum'', Sana laskeutuu [materiaaliseen] elementtiin ja syntyy sakramentti.). Reformaatiossa kuitenkin korostettiin Kristuksen asemaa pelastavan armon tuojana niin paljon, että sakramentin määrittelyyn lisättiin käsitys, että sen tuli olla Kristuksen asettama ja armon välittäjä. Sakramenteiksi luettiin siten [[kaste]] ja [[ehtoollinen]]. Luther piti varhaiskautenaan myös [[rippi]]ä sakramenttina, mutta ajatuksesta luovuttiin, koska rippiin ei liity ainetta. Rippi on kuitenkin luterilaisessa teologiassa [[armonväline]]. Myös [[pappeus|pappeuden]] sakramentaalinen asema ei ole täysin hylätty, koska pappeus on armonvälineiden hoitajan virka.
=== Raamattu ja tunnustuskirjat ===
| |||