Ero sivun ”Ristiretkiaika” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Kun nimitys "ristiretkiaika" otettiin käyttöön 1800-luvulla, tähän vaiheeseen ajoittuvien arkeologisten löytöjen uskottiin olevan samanaikaisia kuin [[ristiretket Suomeen|Suomeen tehdyt (todelliset tai tarunomaiset) ristiretket]]. Nykyisin tiedetään, että ristiretkiaika alkoi heti [[viikinkiaika|viikinkiajan]] jälkeen ja kuuluu suurelta osin ristiretkiä varhaisempaan historiaan.
 
Ristiretkiajan katsotaan päättyvän, kun Suomen alueen asukkaat siirtyvät selvästi kristillisiin hautaustapoihin. Länsi-Suomessa tämä tapahtuu vuodenlopullisesti vuoteen 1200 tienoillatultaessa, Itä-Suomessa ja Karjalassa selvästi myöhemmin. Kristinuskon leviäminen Suomeen oli kuitenkin alkanut jo aikaisemmin. Ristiretkiajan katsotaan olleen rauhatonta aikaa, sillä Suomi jäi keskelle kahden laajentumishaluisen valtakunnan ([[Ruotsi]] ja [[Novgorod]]) sekä kirkkokunnan ([[katolisuus|katolinen]] ja [[ortodoksisuus|ortodoksinen]]) yhteentörmäystä.
 
Ristiretkiaikaan ajoittuvat löydöt ovat peräisin lähinnä Lounais-Suomesta, Hämeestä, Etelä-Savosta ja Laatokan Karjalasta. Pienempi määrä asutusta oli muuallakin.