Versio 11. joulukuuta 2018 kello 17.02 muokkaa Höyhens (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 56 324 muokkausta p Käyttäjän 188.238.186.141 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän KLS tekemään versioon. Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla ← Vanhempi muutos		Versio 17. helmikuuta 2019 kello 20.33 muokkaa kumoa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 9: == Ominaisuudet == Huoneenlämpötilassa dityppipentoksidi on neste, muut kaasuja. Typpidioksidi on väriltään punaruskeaa, muut värittömiä.<ref name=Kemia>{{kirjaviite \| Tekijä = Antti Kivinen, Osmo Mäkitie \| Nimeke = Kemia, 5. painos \| Sivu = ~~349-351~~349–351 \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1988 \| Tunniste = ISBN 951-1-10136-6}}</ref> Typpimonoksidi ja typpidioksidi ovat [[pariton molekyyli\|parittomia molekyylejä]] eli niissä on pariton määrä [[elektroni\|elektroneja]]. Tämän vuoksi ne ovat myös [[paramagnetismi\|paramagneettisia]] aineita.<ref name=Kemia /> Rivi 15: === Kemialliset reaktiot === Toisin kuin esimerkiksi hiilen [[palaminen]], typen oksidien muodostuminen alkuaineistaan on [[endoterminen reaktio\|endoterminen]] eli lämpöä sitova reaktio, ja se voi tapahtua vain korkeissa lämpötiloissa. Esimerkiksi typpimonoksidin [[muodostumislämpö]] on + 93 [[kilojoule]]a [[mooli]]a kohti.<ref name=Kemia />. Typen oksidit ovat melko epävakaita yhdisteitä, jotka voivat helposti hajota alkuaineikseen.<ref name=Kemia /> Huoneenlämpötilassa typpidioksidi ja sen [[dimeeri]]nen muoto, dityppitetroksidi, muodostavat kaasuseoksen, jossa ne muuttuvat jatkuvasti toisikseen. Korkeammassa lämpötilassa dityppitetroksidin osuus pienenee, eikä sitä yli 100  °C:n lämpötilassa esiinny käytännössä lainkaan.<ref name=Kemia /> Reagoidessaan veden kanssa typen oksidit muodostavat helposti voimakkaita happoja. Esimerkiksi dityppipentoksidi reagoi veden kanssa muodostaen [[typpihappo]]a:

Ero sivun ”Typen oksidit” versioiden välillä