Ero sivun ”Finavia” versioiden välillä

'''Finavia Oyj''' on Suomen valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö eli [[valtionyhtiö]], joka ylläpitää ja kehittää omistamaansa 21 lentoasemaa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/finavia-yrityksena|Nimeke=Tietoa Finaviasta|tekijä=|julkaisu=| ajankohta=|Julkaisija=Finavia|Viitattu=7.3.2017}}</ref> Finavian toimintaa ei tueta verovaroin. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa [[valtioneuvoston kanslia]].

Vuonna 2017 Finavian lentoasemien kautta matkusti noin 22,7 miljoonaa matkustajaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Finavia |Nimeke=Finavian vuosikertomus 2017|Vuosi=|Sivu= https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Finavia_Vuosi2017.pdf?navref=paragraph|Julkaisija=Finavia}}</ref> [[Helsinki-Vantaan lentoasema]] on erittäin tärkeä Pohjois-Euroopan lentoliikenteen solmukohta erityisesti aasialaismatkustajille. Vuonna 2017 vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla kasvoi 17,6 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2018/finavia-loi-poytaan-lentomatkustajien-suomen-ennatyslukemat-vuodelta-2017|nimeke=Finavia löi pöytään lentomatkustajien Suomen-ennätyslukemat vuodelta 2017 {{!}} Finavia|viitattu=2018-07-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Finavian pääkonttori sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla [[Vantaa]]lla. Tammikuusta 2018 alkaen yhtiön toimitusjohtaja on ollut Kimmo Mäki.

Finavia on Suomen valtion omistama julkinen osakeyhtiö ja sen omistajaohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslia.<ref name="hallinnointi">{{Verkkoviite|Osoite= http://vnk.fi/omistajaohjaus/enemmisto-vahemmisto-yhtiot|Nimeke=Yhtiöt|tekijä=|julkaisu=| ajankohta=|Julkaisija=Valtioneuvoston kanslia|Viitattu=7.3.2017}}</ref> Finavian yleiset toiminta- ja tulostavoitteet asettaa [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvosto]].

Finavian hallitus vuonna 2018:<ref>{{Verkkoviite|Osoite= https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/finavia-yrityksena/johto-ja-hallinnointi/hallitus|Nimeke=Finavia Oyj:n hallitus 2018|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|Julkaisija=Finavia Oyj|Viitattu=17.7.2018}}</ref>

Aiemmin [[Tie- ja vesirakennushallitus|Tie- ja vesirakennushallituksen]] alaisuudessa ollut Suomen ilmailuhallinto keskitettiin perustamalla lailla liikenneministeriön alainen '''Ilmailuhallitus''' 1. maaliskuuta 1972 alkaen. Sen pääjohtajina ehtivät toimia [[Kaarlo J. Temmes]] 1972–1983 ja Carl-Eric Calás 1983–1991<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://archive.finavia.fi/tiedotteet/tiedote?t=ilmailuhallituksen-entinen-paajohtaja-carl-eric-cals-kuollu-1091078&tyyppi=Finavia | nimeke = Ilmailuhallituksen entinen pääjohtaja Carl-Eric Calàs kuollut | tekijä = Ilmailulaitos | ajankohta = 20.7.1999 | julkaisija = Finavia }}</ref>. Virasto muutettiin '''Ilmailulaitos'''-nimiseksi (lyhenne ILL<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotuskielitoimistonohjepankki.fi/index.phtml?s=2149ohje/435 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 077.011.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 16.3.2013}}</ref>) valtion liikelaitokseksi vuoden 1991 alusta. Sen pääjohtajana toimi [[Mikko Talvitie]] 1991–2005, ja 2005 alkaen [[Samuli Haapasalo]].<ref>''Pääjohtajakunta'', s. 168–170. SKS, Helsinki 2005.</ref> Ilmailuhallitus sai ensimmäisen oman toimirakennuksen Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelle 1977.

Finavia sai lokakuussa 2013 Suomen valtiolta 200 miljoonan euron pääomituksen, joka mahdollistaa laajan, noin miljardin euron, kehittämisohjelman käynnistämisen Helsinki-Vantaalla. Investointien tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Kehittämisohjelma käynnistyi tammikuussa 2014 ja ulottuu vuoteen 2022 asti. Kehitysohjelman ensimmäinen merkittävä etappi saavutettiin heinäkuussa 2017, kun eteläsiipi avattiin matkustajaliikenteen käyttöön. <ref>{{Verkkoviite|Osoite= https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/lentoasemat-kehittyvat/helsinki-vantaan-kehitysohjelma|Nimeke=Helsinki-Vantaan kehitysohjelma|Tekijä=Finavia |julkaisu=|Ajankohta=17.7.2018|Julkaisija=Finavia|Luettu=|Kieli= }}</ref> Kehittämisohjelman työllisyysvaikutus on arviolta 14&nbsp;000 henkilötyövuotta. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärän arvioidaan nousevan 20 miljoonaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, jolloin lentoasemalle syntyy lisäksi eri yrityksiin noin 5&nbsp;000 uutta pysyvää työpaikkaa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Iltalehti | Nimeke=Miljoonasatsaus Helsinki-Vantaalle tuo jopa 5000 uutta työpaikkaa | Osoite= http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013101617612310_uu.shtml | Ajankohta=16.10.2013 | Julkaisija=Iltalehti | Luettu= | Kieli= }}</ref>

Finavia tekee Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille tuntuvat laajennukset ja palveluja lisätään vastaamaan voimakkaasti kasvavia matkustajamääriä. Työt alkoivat toukokuun alussa 2018. Matkustajamäärien kasvu Lapin lentoasemilla on ollut ennätyksellistä, ja vuonna 2017 saavutettiin 1,3 miljoonan matkustajan raja. Kasvua edelliseen vuoteen oli 23 prosenttia. Eniten kasvoivat Rovaniemen (+19 %), Kittilän (+26 %) ja Ivalon (+17 %) lentoasemat. Investointiohjelman myötä Lapin lentoasemat pystyvät palvelemaan vuosittain kahta miljoonaa matkustajaa. <ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2018/finavia-kaynnistaa-55-miljoonan-euron-investointiohjelman-lapin-lentoasemilla|nimeke=Finavia käynnistää 55 miljoonan euron investointiohjelman Lapin lentoasemilla {{!}}| Julkaisija=Finavia|viitattu=2018-07-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti joulukuussa 2012 vähentävänsä lentojaan Tampereelta. Yhtiö lakkauttaa reitit Tampereelta Edinburghiin, Roomaan sekä Trapaniin ja vähentää vuoroja Bremenin ja Budapestin reiteillä. Syyksi Ryanair ilmoitti, että valtio on korottanut lentoliikenteen valvontamaksuja. Lakkautettujen reittien määrä on neljäsosa yhtiön kahdestatoista Suomen-reitistä. Yhtiön mukaan muutos ei johda henkilöstövähennyksiin, vaan matkustamohenkilökunta siirretään muille reiteille. Ryanair ilmoitti aiemmin syksyllä lopettavansa Turun reittien liikennöinnin. Ryanair kertoo Turun ja Tampereen vähentämisen syyksi Finavian toimet ja palauttaa liiketoiminnan ennalleen kunnes Finavia poistaa liikenteen korotetut valvontamaksut Finnairin kilpailijoiden osalta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Helsingin Sanomat | Nimeke=Ryanair vähentää lentojaan ja sata työpaikkaa Tampereelta | Osoite= http://www.hs.fi/talous/a1305627744458 | Selite = digitilaajille | Ajankohta=12.12.2012 | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Luettu=Arkisto | Kieli=https://web.archive.org/web/20131217184536/http://www.hs.fi/talous/a1305627744458 }}</ref>

Finavian mukaan valvontamaksun suuruus lentoa kohden on noin 150 euroa ja että suomalaismaksut ovat kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyiset. Yhtiö myös ilmoitti, että Suomesta on hyvät lentoyhteydet Aasiaan ja Eurooppaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Tekniikka&Talous | Nimeke=Turun-lennot lopetetaan – Finavia kummastelee Ryanairin perusteluita | Osoite= http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/turunlennot+lopetetaan++finavia+kummastelee+ryanairin+perusteluita/a849533 | Ajankohta=23.10.2012 | Julkaisija=Tekniikka&Talous | Luettu= | Kieli= }}</ref>

Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo irtisanottiin elokuussa 2011. Yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimettiin lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Tekniikka&Talous | Nimeke=Finavian toimitusjohtaja meni vaihtoon | Osoite= http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/finavian+toimitusjohtaja+meni+vaihtoon/a672254 | Ajankohta=23.8.2011 | Julkaisija=Tekniikka&Talous | Luettu= | Kieli= }}</ref>

Finavian hallituksen puheenjohtaja Soili Suonojan mukaan toimitusjohtaja Samuli Haapasalo oli tehnyt hyvää työtä. Ilta-Sanomien mukaan potkujen salattuna syynä oli se, että liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä ei tullut toimeen Haapasalon kanssa ja Haapasalo pyrki sopimaan puolustusministeriön maksut samoilla säännöillä kuin muiden. Helsingin Sanomat kummasteli ministeriön toimintaa ja salailua, joka mahdollistaa piilotetut vaikutussuhteet ja tavoitteet.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Helsingin Sanomat | Nimeke=Finavian johtajan potkut herättävät kysymyksiä | Osoite= https://web.archive.org/web/20131217184603/http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Finavian+johtajan+potkut+her%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4therättävät+kysymyksi%C3%A4kysymyksiä/1135268945941 | Selite = Archive.org | Ajankohta=30.8.2011 | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Luettu= | Kieli= }}</ref> Mika Mäkilä kiisti nämä väitteet. Hänen mukaansa Haapasalon irtisanominen oli täysin Finavian hallituksen ratkaisu.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Helsingin Sanomat | Nimeke=Finavia-johtajan potkujen taustalla riita virkamiehen kanssa | Osoite= https://web.archive.org/web/20131217184509/http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Finavia-johtajan+potkujen+taustalla+riita+virkamiehen+kanssa/1135268943304 | Ajankohta=30.8.2011 | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Luettu= | Kieli= }}</ref>

Auto, tekniikka ja kuljetus -lehtikin arvosteli liikenneministeriön toimintaa ja osaamista jatkoi, että kun liikenneministeriön keskusvirastot osoittivat mielipiteensä ministeriöstä, kansliapäällikkö Harri Pursiainen pyrki ostamaan alaistensa kunnioituksen kirjaamalla keskusvirastojen työsopimuksiin palkanlisän "kunnioittavasta suhtautumisesta" ministeriöön ja suuremman palkanlisän "''erityisen kunnioittavasti suhtautumisesta''".<ref>[http://bremer.blogit.fi/paakirjoitus-72011/ Huttu ajaa Suomea suohon], pääkirjoitus, Auto, tekniikka ja kuljetus -lehti 7/2011, 29.8.2011 ([http://www2.lehtiluukku.fi/esp/espview?p=eyJmaWQiOiIxMjIyMF81MWZmMjEwYTZlZmM2NDFhNGE1NzIyYzdiMzExZGVhYyIsInRpIjoiQXV0bywgVGVrbmlpa2thIGphIEt1bGpldHVzIDdcLzIwMTEiLCJlIjoxMzE3NzYzNzc2LCJwIjoiMTIyMjAiLCJhIjoicCIsInBwIjoiMyIsInRvIjoiNmNhYWI3N2MyNWQ0OGFmYTQ2ZWJiMDQ3OWY1MmI0NDEiLCJhcyI6MH0%3D lehden pdf-kopio])</ref>

[[Valtiontalouden tarkastusvirasto]] teki vuonna 2013 Finaviassa tuloksellisuustarkastuksen, joka koski yhtiön vuosina 2009–2011 tekemiä [[johdannainen|johdannaissopimuksia]].<ref name=tulokstarkkert2013>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vtv.fi/files/3716/15_2013_Finavian_johdannaissopimukset.pdf | Nimeke = Tuloksellisuustarkastuskertomus: Finavia Oyj:n johdannaissopimukset vuosina 2009–2011 | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = Valtioontalouden tarkastusvirasto | Ajankohta = 13.12.2013 | Viitattu = 24.12.2015 }}</ref> Viraston mukaan yhtiössä ilmeni puutteita rahoitukseen liittyvässä riskienhallinnassa, raportoinnissa ja seurannassa.<ref name=virastotoruu>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1387177029703 | Selite = digitilaajille | Nimeke = Tarkastusvirasto toruu Finavian rahoitusjärjestelyä | Ajankohta = 17.12.2013 | Julkaisu = Hs.fi| Viitattu = 24.12.2015 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20151224104417/http://www.hs.fi/talous/a1387177029703 }}</ref> Finavian hallituksen todettiin kuitenkin korjanneen riskienhallintaa.<ref name=virastotoruu/> Johdannaisista kertyi vuonna 2013 noin 9 miljoonan euron arvostustappio.<ref name=virastotoruu/> Kun johdannaissopimuksien tekeminen alkoi vuonna 2009, Finavia oli vielä valtion liikelaitos.<ref name=osakeyhtioksi/>

Tappioihin johtaneita johdannaissopimuksia tehtiin vuosina 2009–2011.<ref name=kuinkakay>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/kuinka_kay_finavian_hallitusten_entisten_jasenten/3-8538206 | Nimeke = Kuinka käy Finavian hallitusten entisten jäsenten? | Tekijä = Hänninen, Jyri | Ajankohta = 18.12.2015 | Julkaisija = Yle| Viitattu = 31.12.2015 }}</ref> Kun sijoitusten tekeminen alkoi, Finavian hallituksen puheenjohtajana oli [[Jussi Järventaus]].<ref name=kuinkakay/> Vuoden 2010 alusta 28. kesäkuuta 2011 asti hallituksen puheejohtajana oli [[Seppo Paatelainen]] ja hänen jälkeensä 29. kesäkuuta 2011 alkaen [[Soili Suonoja]], joka oli ollut aikaisemmin hallituksen jäsenenä.<ref name=kuinkakay/> Muut hallituksen jäsenet olivat Rita Linna, Erja Takala, Pirkko Juntti, Pauli Manninen, Antti Vehviläinen ja Harri Pynnä.<ref name=kuinkakay/> Yhtiön toimitusjohtaja oli [[Samuli Haapasalo]] 2011 elokuuhun saakka ja liikenneministerinä oli [[Anu Vehviläinen]].<ref name=kuinkakay/>

Finavian hallituksen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi erosi tehtävästään 4. joulukuuta 2015 protestina sille, että hallituksen syyskuussa 2015 tekemää päätöstä nostaa vahingonkorvauskanne yhtiön aikaisempaa hallitusta ja johtoa vastaan ei voitu toteuttaa.<ref name=puhjohterosi>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1450072407000 | Selite = digitilaajille| Nimeke = Finavian hallituksen puheenjohtaja erosi protestina ministeri Bernerille – taustalla 34 miljoonan euron johdannaistappiot | Tekijä = Pietiläinen, Tuomo | Ajankohta = 14.12.2015 | Julkaisu = | Viitattu = 31.12.2015 }}</ref> Liikenne- ja viestintäministeriö edellytti ministeriön kannan muodostamista asiassa ja Tiuraniemen mukaan ministeriön kantaa ei saatu aikaiseksi ajoissa, koska kanneoikeus vanheni ensimmäisen vuoden johdannaissopimuksista vuoden 2015 lopussa.<ref name=puhjohterosi/> Hänen eroonsa vaikutti myös se, että hallitus päätti lopettaa oikeustoimet Finavian entistä tilintarkastustoimistoa Deloitte & Touchea vastaan {{Lähde tarkemmin}}.<ref name=puhjohterosi/> Oikeustoimet olivat alkaneet kesällä 2015 ja loppuivat yhtiön ja tilintarkastustoimiston väliseen sopimukseen joulukuun 2015 alussa.<ref name=puhjohterosi/> Tiuraniemen mukaan sopimusta ei olisi tullut tehdä yhtiölle epäedullisen lopputuloksen takia.<ref name=puhjohterosi/> Hänen mukaansa ministeri [[Anne Berner|Berner]] oli puuttunut hallitustyöskentelyyn sopimattomalla tavalla.<ref name=puhjohterosi/> Hallituksen jäsen Pirkko Salminen erosi 16. joulukuuta 2015, Tiuraniemen tavoin hän oli ollut erimielinen hallituksen enemmistön kanssa entisen hallituksen vastuukysymyksistä päätettäessä.<ref name=taasyllatys>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1450327736034 | Selite = digitilaajille| Nimeke = Taas yllätyslähtö Finaviasta – valtionyhtiön hallitus on pienentynyt alle puoleen syksyn aikana | Tekijä = Pietiläinen, Tuomo | Ajankohta = 17.12.2015 | Julkaisu = Hs.fi | Viitattu = 31.12.2015 | Arkisto = https://web.archive.org/web/20151219121805/http://www.hs.fi/talous/a1450327736034}}</ref> Harkinta siitä, nostaako Finavia kanteen entistä hallitusta vastaan vai ei koski vuosina 2010–2011 tehtyjä sopimuksia, vuoden 2009 sopimusten osalta kanneoikeutta ei enää ollut.<ref name=kuinkakay/>

Yhtiön hallitus päätti 18. joulukuuta 2015, että se ei nosta kannetta yhtiön entistä hallitusta eikä johtoa vastaan johdannaistappioiden takia.<ref name=einosta>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/uutiset/finavia-ei-aio-syyttaa-entista-hallitustaan-johdannaiskaupoista/jcGurYaq | Nimeke = Finavia ei aio syyttää entistä hallitustaan johdannaiskaupoista | Ajankohta = 22.12.2015 | Julkaisu = kauppalehti.fi | Viitattu = 31.12.2015 }}</ref> Hallitus päätti kuitenkin pyytää [[Finanssivalvonta]]a tutkimaan, ovatko yhtiölle aikanaan johdannaissopimuksia myyneet pankit toimineet asiallisesti.<ref name=kantelee>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/finavia_kantelee_pankeista_finanssivalvonnalle/3-8539368 | Nimeke = Finavia kantelee pankeista Finanssivalvonnalle | Tekijä = Santaharju, Teija | Ajankohta = 18.12.2015 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 31.12.2015 }}</ref> Pankit eivät ole suostuneet tappiollisiksi osoittautuneiden sopimusten purkuun.<ref name=kantelee/>

Joulukuussa 2015 tarkastusvirasto päätti tehdä laillisuustarkastuksen koskien Finavian nykyhallituksen ja liikenne- ja viestintäministeriön toimintaa.<ref name=lailltarkastus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1450675501630 | Selite = digitilaajille| Nimeke = Finaviaan ja ministeriöön tehdään poikkeuksellinen laillisuustarkastus – ”Onko veronmaksajien kokonaisetua mietitty?”| Tekijä = Pietiläinen, Tuomo | Julkaisu = Hs.fi | Ajankohta = 22.12.2015 | Julkaisija = Sanoma Media Finland | Viitattu = 24.12.2015 | KieliArkisto = https://web.archive.org/web/20151224104414/http://www.hs.fi/talous/a1450675501630}}</ref> Virasto haluaa selvittää, onko vuosina 2009–2011 toteutettujen johdannaiskauppojen selvittelyissä toimittu valtion eli veronmaksajien kokonaisedun mukaisesti.<ref name=lailltarkastus/> Tarkastuspäätöstä edelsi Finavian hallituksen puheenjohtajan Riitta Tiuraniemen ja jäsenen Pirkko Salmisen ero yhtiön hallituksesta joulukuussa 2015.<ref name=lailltarkastus/> Johdannaissopimusten tappioksi kertyi kaikkiaan 34,3 miljoonaa euroa.<ref name=tappio>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1447406222023 | Selite = digitilaajille| Nimeke = Rikospoliisi tutkii Finavian sijoitussotkut – syynissä yhtiön vanha johto ja hallitus | Tekijä = Pietiläinen, Tuomo | Ajankohta = 13.11.2015 | Julkaisu = Hs.fi | Viitattu = 24.12.2015 |Arkisto = http://archive.is/JomPE }}</ref>

<ref name="aic_ef_2017_a_4">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ais.fi/ais/aica/A/A2017/EF_CIRC_A_2017_004_en.pdf | Nimeke = Finavian lennonvarmistuspalvelut Air Navigation Services Finland Oy:lle | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = AIC A 4/2017 | Julkaisu = Aeronautical Information Service | Ajankohta = 30.3.2017 | Julkaisupaikka = Vantaa | Julkaisija = Finavia | Viitattu = 11.4.2017 | Kieli = }}</ref>

<ref name="lvm_20170330">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lvm.fi/-/valtion-lennonvarmistusyhtio-aloittaa-toimintansa-omistajaohjaus-lvm-lle-928603 | Nimeke = Valtion lennonvarmistusyhtiö aloittaa toimintansa, omistajaohjaus LVM:lle | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 30.3.2017 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Liikenne- ja viestintäministeriö | Viitattu = 11.4.2017 | Kieli = }}</ref>