Avaa päävalikko

Muutokset

291 merkkiä poistettu ,  8 kuukautta sitten
Korjattu paljon virheitä ensimmäisessä kappaleessa
[[Tiedosto:20111023Kernkraftwerk Philippsburg05.jpg|thumb|[[Philippsburgin ydinvoimalaitos]] Saksassa.]]
'''Ydinvoimala''' on [[lauhdevoimalaitos]], jossa tuotetaan [[sähkö]]ä [[ydinvoima]]a hyödyntäen. Ydinvoimalla voidaan tuottaa myös lämpöä, mutta se ei sovellu [[Vastapainevoimalaitos|vastapainevoimaksi]] matalan lämpötilaeron vuoksi. Ydinvoimalan toimintaperiaate perustuu [[Fissio|atomiydinten halkeamissessa]] syntyvään lämpöön. Tämän lämmön avulla tuotetaan korkeapaineista vesihöyryä joka pyörittää höyryturbiinia. Hoyryturbiini taas pyörittää sähkögeneraattoria.
'''Ydinvoimala''' on teollinen [[vastapainevoimalaitos]], jossa tuotetaan [[sähkö]]ä ja [[lämpö]]ä [[ydinvoima]]a hyödyntäen. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua [[uraani]]a asetellaan polttoainesauvoihin [[Ketjureaktio (fysiikka)|ketjureaktion]] aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on [[kriittinen massa]] ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myös hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita [[ydinfissio]]n hidastukseen. [[Grafiitti]] on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myös [[Raskas vesi|raskaan veden]] avulla.
 
==Historia==
Ydinvoimareaktoreita on useita erilaisia pääasiallisten erojen ollessa ''jäähdytteen'' ja ''hidastinaineen'' valinnassa. Hidastinaineen tehtävä on jarruttaa [[fissioreaktio]]issa syntyviä neutroneita: vain tarpeeksi hitaina neutronit aiheuttavat tarpeeksi uusia fissioita, jotta [[ketjureaktio (fysiikka)|ketjureaktio]] pysyisi käynnissä, nopeiden neutronien karatessa herkästi reaktorista. Hidastinaineena voidaan käyttää ''[[hiili|grafiittia]]'' tai ''[[raskas vesi|raskasta vettä]]'', mutta yleisin on tavallinen ''[[vesi]]'', josta käytetään myös nimitystä ''kevyt vesi'', jotta ero raskaaseen veteen olisi selvä. Jäähdytteen tehtävä on siirtää reaktorin tuottama lämpö voimalaitosprosessiin, ja se on tavallisesti vettä.
 
Kevytvesireaktorit, joissa tavallinen vesi on sekä jäähdytteenä että hidastinaineena, ovat suunnittelultaan yksinkertaisia, ydinteknisiltä ominaisuuksiltaan luonnostaan vakaita ja helppoja säätää. Näistä ominaisuuksista johtuen maailman voimalaitosreaktorit ovat pääosin kevytvesireaktoreita, joko [[painevesireaktori|painevesi-]] tai [[kiehutusvesireaktori|kiehutusvesityyppiä]]. Varsinkin uudet voimalaitokset käyttävät lähes yksinomaan kevytvesireaktoreita. Maailmalla on käytössä myös eräitä harvinaisempia reaktorityyppejä, muun muassa Venäjällä ja Kanadassa; niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[ydinreaktori]].<ref Namename="Choppin">Choppin et al.: ''[http://book.nc.chalmers.se/KAPITEL/CH19NY3.PDF Principles of Nuclear Power]'', 19. luku kirjasta Radiochemistry and Nuclear Chemistry, MA, USA, 2002, ISBN 0-7506-7463-6.</ref>
 
==== Reaktorin säätö ====
Rekisteröitymätön käyttäjä