Ero sivun ”Helmikuu” versioiden välillä

234 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
Kielioppia korjattu
p
(Kielioppia korjattu)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
'''Helmikuu''' on [[gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanisessa]] ja [[juliaaninen kalenteri|juliaanisessa kalenterissa]] vuoden toinen [[kuukausi]]. Sitä edeltää [[tammikuu]] ja sitä seuraa [[maaliskuu]]. Helmikuussa on 28 päivää, [[karkausvuosi|karkausvuonna]] 29 päivää.
 
Suomessa helmikuu on etelässä iltapäivien pidentymisen ja kovienusein talven kovimpien pakkasten ja korkeiden nietosten aikaa. Nykyään tosin eteläisessä Suomessa lumipeite ei enää helmikuussakaan ole välttämättä pysyvä lämpötilojen heitellessä suojan ja pakkasen puolella, ja kevään alku on häilyvämpi. Pohjoisessa se on ensimmäisten kunnolla aurinkoisten päivien, ja rajujen pakkasten aikaa. Etelä-Suomessa voi helmikuun lopulla koulujen hiihtolomakaudella ensimmäistä kertaa vuodessa aurinkoisena päivänä tuntea auringon lämmittävän vaikutuksen iholla. Tyypillisesti lumipeite alkaakin tämän takia tiivistyä hitaasti kasaan ja sen vesiarvo alkaa päivä päivältä kasvamaan. Varsinainen sulaminen käynnistyy vastayleensä maaliskuunvasta lopussamaaliskuussa.
 
Helmikuun keskilämpötilat eri puolella Suomea vaihtelevat. Vantaalla helmikuun keskilämpötila on noin -6 astetta, Lahdessa noin -7,5 astetta, Tampereella noin -8 astetta, Kuopiossa noin -9,5 astetta, Oulussa noin -9,5 astetta ja Sodankylässä noin -12 astetta.<ref>http://www.gaisma.com/en/dir/fi-country.html</ref> Etelä-Suomessa tyypillinen päivälämpötila vaihtelee nollakelistä kahteenkymmeneen pakkasasteeseen, riippuen mereistä lämpöä tuovien matalapaineiden reiteistä ja arktisista kylmänpurkauksista, keskimäärin Etelä-Suomessa on helmikuussa 3 astetta pakkasta päivällä. Pohjois-Suomessa sen sijaan lämpötila on yleensä tasaisesti päivisin noin -10 asteen molemmin puolin.
 
Sanonta ''helmikuu helistää'' tarkoittaa kuukaudelle tyypillisiä kovia pakkasia, Helmikuu onkin vuoden kylmintä aikaa - Etelä-Suomessakin on useinjoskus kireitä pakkasia. Helmikuussa on Etelä-Suomessakin vain harvoin lumettomia kausia. Helmikuun loppuvaiheessa päivälämpötilat alkavat hitaasti kohota varsinkin pilvisessä säässä, vaikka pakkaset jatkuvatjatkuvatkin usein Etelä-Suomessakin pitkälle maaliskuulle. Helmikuussa sataa todella niukasti, muttei yhtä niukasti, kuin maaliskuussa. Pitkän harmaan ajan jälkeen saadaan yhä enemmän ja enemmän auringonpaistetunteja. Helmikuu onkin kylmyydestään huolimatta melko selkeäsäinen kuukausi. Tiaiset aloittavat helmikuulla vienon liverryksensä myös koko Suomessa, myös Lapissa. Helmikuussa päivät pitenevät entisestään, vaikkakin ne ovatkin edelleen öitä lyhyempiä koko Suomessa. Lapissa on etelää pimeämpää, vaikkakin kaamos on jo ohi.
 
Helmikuun sanotaan saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, joita syntyy tällöin Etelä-Suomessa kun tyypillisesti tammikuun lopun suojasään jälkeen pakkanen taas äkkiä kiristyy. Vanha kansa odotti innokkaasti ensimmäistä [[sydäntalvi|sydäntalven]] suojaa, koska siitä laskettiin olevan 200 päivää [[ruis|rukiin]] [[tuleentuminen|tuleentumiseen]].
Rekisteröitymätön käyttäjä