Ero sivun ”Plautus” versioiden välillä

22 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Plautuksen komediat, jotka ovat yksiä vanhimpia kokonaisia [[latinankielinen kirjallisuus|latinankielisiä teoksia]], ovat suurimmakseen osakseen käännöksiä kreikkalaisista, varsinkin [[Menander]]in näytelmistä. Ne ovat täynnä elämäniloa, vuorosanat ovat voimakkaita ja tapahtumat eläviä. Kieli on kansanomaista ja se on kaukana [[Naevius|Naeviuksen]] ja [[Ennius|Enniuksen]] ylevyyteen pyrkivästä latinasta. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s.102</ref>
 
Useimmat Plautuksen komediosta ovat juonellisia. Hänen komediaansa Mostellaria käytti [[Ludvig Holberg]] esikuvanaan kirjoittaessaan teostaan Abradakabra. Hänen luonnekomedioitaan ovat käyttäneet esikuvinaan [[William Shakespeare]] ja [[Molière]]. Molière käytti Plautuksen komediaa Aulularia Saituri- näytelmänsä esikuvana. Aululariassa saituri on kätkenyt kaikki rahansa suureen ruukkuun ja joutuu lopulta huijatuksi. [[Miles Gloriousus]] kertoo sotasankaruudellaan kerskuvasta miehestä joka uskoo olevansa suuri naistenmies, mutta päätyy pahoinpidellyksi. Kolmas Plautuksen käyttämä lajityyppi on tilannekomedia. Komedia Menaechimi kertoo identtisistä kaksosista, jotka ovat joutuneet eroon toisistaan hyvin vsrhainvarhain. Toinen kaksosista saa asiasta vihiä ja lähtee etsimään kadonnutta veljeään ja sen jälkeen tapahtuukin monia hupaisia sattumuksia. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s.102-105</ref>
 
Plautuksen näytelmiä vaivaa tietyllä tapaa se, että niiden komiikka on niin repivää ja alleviivaavaa. Jos hän olisi malttanut kehitellä henkilöhahmojaan ja tehdä huumoriaan hienovaraisemmaksi, ne olisivat huomattavasti parempia. Toisaalta, Plautuksen aikana Roomassa ei vielä ollut kiinteitä teattereita ja näytelmiä esitettiin markkinoilla ja suurina juhlapäivinä. Tuolloin niiden täytyi kilpailla huomiosta hevoskilpailujen, nyrkkeilyotteluiden ja muun markkinahumun kanssa. Jos yleisöä ei naurattunut, se lähti pois. Plautus keksi liittää näytelmiinsä myös musiikkia ja tanssia, mutta näytelmiin liittyneet sävellykset ja koreografiat ovat aikaa sitten kadonneet. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 5 Rooma, 1980, s.102</ref> <ref> http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc21.html </ref>