Ero sivun ”Asemanseutu (Halikko)” versioiden välillä

Kaikki metsät kasvavat viljelykäyttöön sopimattomilla mäillä. Suurin metsä oli ennen Härkhaka, joka muutettiin 2000-luvulla asuinalueeksi. Asemanseudun korkeimmat mäet ovat Kihistenmäki, Tunnelimäki, Pitkämäki, Lempolanmäki ja Mustamäki, joista viimeinen on suuri [[drumliini]]. Drumliinin hiekan vuoksi alueella on ollut useita hiekkakuoppia.

Asemanseudulla sijaitsee seitsemän kylää, joista kooltaan suurin on [[Puotila (Halikko)|Puotila]], jonka laaja alue kattaa alueet asemanseudun pohjoisosasta Halikonjoelta Kihistenmäelle ja Härkhakaan, josta se jatkuu kiilana lounaaseen Heinäalhoon. [[Mustamäki (Halikko)|Mustamäki]] sijaitsee keskellä asemanseutua samannimisen drumliinin ympärillä. [[Kihinen]] on erikoinen tapaus, sillä sen alkuperäinen alue Kihistenmäellä on jaettu Puotilalle ja [[Rikala]]lle, ja kylä sijaitseekin nykyään asemanseudun länsilaidalla Karjanummella.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti | Nimeke = Halikon kulttuuriympäristö ja arvot| Vuosi = 2005| Sivu = 80| ViitattuJulkaisija = 21.8.2009Turun maakuntamuseo| KieliViitattu = 21.8.2009}}</ref> Asemanseudun länsireunassa Kihisen lisäksi sijaitsee joen varrella pieni [[Viala]] ja kuninkaantien varrella [[Tunila]]. Etelässä 110-tien varrela sijaitsevat [[Hirvikallio]] ja [[Laitola]].

Kooiltaan pienimmiksi kyliksi ovat jääneet Viala ja Laitola, joissa molemmissa on vain muutamia asuintaloja. Kihisen pienellä alueella Tunnelinmäen ja Pitkämäen rinteillä on vähän asutustusta ja Hirvikallio on pääasiassa [[teollisuusalue]]tta. Tunila on kasvanut viime aikoina kahtena sysäyksenä kunnan kaavoitettua kuninkaantien eteläpuoliset metsät omakotialueeksi. Vanhimmat tiheämmän asutukset kylät ovat Puotila ja Mustamäki.<ref name="sarakum">{{Kirjaviite | Tekijä = Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti | Nimeke = Halikon kulttuuriympäristö ja arvot| Vuosi = 2005| Sivu = 34–35, 80, 106, 161, 234| Julkaisija = Turun maakuntamuseo| Viitattu = 21.8.2009}}</ref> Puotilassa sijaitsi [[Halikon rautatieasema]], jonka ympäristöön on rakennettu paljon asuintaloja 1900-luvun alusta lähtien, uusimpana Härkhaan alue. Mustamäki on suurin kylä, ja se on kaavoitettu tiheäksi omakotialueeksi, jonka laidoille rakennetaan jatkuvasti uusia taloja.

Asemanseudun kylät ovat kaikki vanhoja. Viimeistään [[varhaiskeskiaika|varhaiskeskiajalla]] jokaisessa on ilmennyt kylämuotoista asutusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anna-Liisa Hirviluoto, Kari Pitkänen | Nimeke = Halikon Historia I| Vuosi = 1992| Sivu = 178| Selite = | Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 952-90-3797-X| Viitattu = 21.8.2009 | Kieli = }}</ref> Kaikki ovat muodostuneet suuren kantatilan ympärille, joista vain Vialan kantatila on hävinnyt ja Kihinen jäänyt kyläalueensa ulkopuolelle. Nykyään merkittävin tila on talonpoikaiskartanoksi nimitetty Puotila, joka omistaa isoja peltoaloja Halikosta.<ref name="sarakum"/> Mustamäen kantatila toimii [[lastenkoti]]na ja Tunila alkoholistien asuntolana.

Halikon keskusurheilukenttä sijaitsee asemanseudulla. [[Mustamäen koulu]] avasi ovensa 1940-luvulla, ja se palvelee koko Asemanseutualähiseutua. NykyäänAsuinalueella Asemanseudullasijaitsee on niin paljon kasvupaineita, että koulua on laajennettu, ja alueelle on rakennettumyös Metsärinteen päiväkoti. Lastenkoti, joka on entinen nimismiehen suurtila, on toiminut kylässä jo vuosikymmenien ajan. Alueella on myös huoltoasema. Asemanseudun nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna [[1980]] entisen vanhan palaneen nuorisoseurantalon tilalle.