Ero sivun ”Sukellus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fysiologiasta
yhdistetään eläinosio ja pois päällekkäisyys
Rivi 46:
 
Sukeltaja voi kärsiä [[stressi]]stä tai joutua jopa [[paniikki]]in, jolloin hän ei kykene pelastautumaan kunnolla.<ref>Vikman 2007, s. 95–100.</ref>
 
===Sopeutumat eläimillä===
Vesielämään sopeutuneet [[nisäkkäät]], mm.kuten [[hylkeet]], [[merileijonat]] ja [[valaat]], voivat sukeltaa huomattavasti pidempiä aikoja kuin ihminen. Näille nisäkkäille on kehittynyt monenlaisia sopeutumia, jotka takaavat hapen riittävyyden pinnan alla. Sukeltavien nisäkkäiden [[veri|veressä]] on suurempi hemoglobiini kuin ihmisellä, joten ne pystyvät säilömään enemmän [[happi|happea]] veressä. Sukeltavien nisäkkäiden [[poikkijuovainen lihas|lihaksissa]] on myös paljon [[myoglobiini]]a, joka säilöö happea [[lihaskudos|lihaskudoksessa]].
 
==Vedenalaisia kulkuneuvoja==
Ihminen on kehittänyt [[sukelluskello]]ja sekä [[sukellusvene]]itä vaativampiin sukellustarkoituksiin.
 
==Sukeltavat nisäkkäät==
Vesielämään sopeutuneet [[nisäkkäät]], mm. [[hylkeet]], [[merileijonat]] ja [[valaat]], voivat sukeltaa huomattavasti pidempiä aikoja kuin ihminen. Näille nisäkkäille on kehittynyt monenlaisia sopeutumia, jotka takaavat hapen riittävyyden pinnan alla. Sukeltavien nisäkkäiden [[veri|veressä]] on suurempi hemoglobiini kuin ihmisellä, joten ne pystyvät säilömään enemmän [[happi|happea]] veressä. Sukeltavien nisäkkäiden [[poikkijuovainen lihas|lihaksissa]] on myös paljon [[myoglobiini]]a, joka säilöö happea [[lihaskudos|lihaskudoksessa]].
 
Paine, apnea ja vesi aktivoivat myös sukellusrefleksin voimakkaaksi. Nisäkkäät pyrkivät minimoimaan hapenkulutuksen sukelluksen aikana. Sukeltaessa [[sydän|sydämen]] lyöntitiheys pienenee ja [[verenkierto]] ohjataan ainoastaan välttämättömiin [[elin|elimiin]], kuten [[aivot|aivoihin]].
 
==Sukellusseurat ja -keskukset==