Ero sivun ”Lähiö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty sisältöä
Väliotsikkoa neutraalimmaksi
Rivi 18:
Lähiörakentaminen tuli ajankohtaiseksi [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, kun tarvittiin nopeasti nykyaikaisia asuntoja kasvavalle kaupunkiväestölle. Termiä lähiö käytettiin uusien, sodan jälkeen rakennettujen asuinalueiden suunnittelussa, toteutuksessa ja markkinoinnissa.<ref>Hankonen, s. 19</ref> Pian lähiöihin alettiin liittää negatiivisia piirteitä, ja niiden käsittely mediassa oli 1960-luvun lopulta lähtien pääasiassa ongelmakeskeistä.<ref>Roivainen, s. 130</ref>
 
== Asema kaupunkihierarkiassa ==
== Kaupunkihierarkian alimmainen asuinalue ==
Suomen kielessä lähiö-sanasta on myös tullut kaupunkihierarkian alimmaista asuinaluetta kuvaava sana, vaikka alun perin sanaa käytettiin myönteisemmässä merkityksessä.<ref name=":3" /> Muiden maiden sanoja, joilla viitataan kaupunkihierarkian alimmaiseen asuinalueeseen, ovat muun muun muassa amerikkalainen [[Getto (yleiskäsite)|getto]], ranskalainen [[banlieue]], italialainen [[quarteri degradati]], brasilialainen [[favela]] ja argentiinalainen [[villa miseria]].<ref name=":3">Ilmonen 2016, s. 105</ref> Yhteistä keskustelulle slummeista, lähiöistä ja getoista on, että niitä syrjitään symbolisesti ja sosiaalisekonomisesti. Mervi Ilmosen mukaan ne ovat alueita, "joille on ominaista isolaatio ja sosiaalinen alemmuus, jonne kaupungin köyhin väestönosa sijoittuu ja jotka kärsivät sosiaalisen stigmatisaation kierteestä".<ref>Ilmonen 1994, s. 30</ref>
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lähiö