|
[[Kuva:Grus grus flocks.jpg|thumb|[[Kurki|Kurjet]] muuttavat [[Aura (eläintiede)|auran]] muotoisissa muodostelmissa]]
'''Muuttolintu''' on [[linnut|lintu]], joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.<ref name="ZOO">{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20130307014339/http://www.zoosociety.org/conservation/bwb-asf/library/BirdMigrationFacts.php|nimeke=BWB-ASF Library: Bird Migration Facts {{!}} Zoological Society of Milwaukee|julkaisu=web.archive.org|ajankohta=2013-03-07|viitattu=2019-02-13}}</ref> Pisimpiä muuttomatkoja tekevät [[lapintiira]]t, jotka pesivät pohjoisen napapiirin hujakoilla ja viettävät pohjoisen pallonpuoliskon talvet Etelämantereen alueella.<ref name="ESS">{{Verkkoviite|osoite=http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/11/lintujen-syysmuutto-alkaa-olla-vauhdissa|nimeke=Lintujen syysmuutto alkaa olla vauhdissa|julkaisu=ESS.fi|ajankohta=2011-09-11|viitattu=2019-02-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lyhyempiä muuttomatkoja tekevät muun muassa [[pulmunen]] ja [[kiuru]], jotka siirtyvät lähinnä Itämeren etelärannikolle ja Länsi-Eurooppaan. Lintuja jotka siirtyvät paikasta toiseen satunnaisesti esimerkiksi ravinnon loppuessa sanotaan '''vaelluslinnuiksi''' (vanh. ''kiertolintu''); pihlajanmarjojen saatavuuden mukaan liikkuvat [[tilhi|tilhet]] ovat tyypillisiä vaelluslintuja. Linnut jotka eivät muuta eivätkä vaella, ovat [[paikkalintu]]ja.
'''Muuttolintu''' on [[linnut|lintu]], joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.<ref name="ZOO">[http://www.zoosociety.org/conservation/bwb-asf/library/BirdMigrationFacts.php Bird Migration] Zoological Society of Milwaukee {{en}}</ref>
Muuttolinnut viettävät talven lämpimämmillä alueilla saadakseen ravintoa.<ref name="ZOO" /> Muuttolinnut lentävät joskus hyvinkin pitkiä matkoja, tuhansia kilometrejä, vuodenajan vaihtelujen mukaan. Muuttolinnut viettävät tyypillisesti kesän lähellä napa-alueita, joissa taistelu reviireistä ja ravinnosta ei ole niin kiivasta kuin etelämpänä. Myös pitkä valoisa aika on merkityksellinen: monen lajin poikaset eivät kestäisi ruokkimatta tropiikin 12 tunnin yötä. Tyypillisesti kaikki hyönteissyöjät (esimerkiksi [[västäräkki]], [[tervapääsky]]) muuttavat talveksi pois alueilta, joiden lämpötila laskee pakkasen puolelle. Useimmat kalaa syövät linnut muuttavat sulan veden äärelle. Siemeniä syövät linnut kuten [[peippo]] voivat pysyä Suomessa paljon pitempään.
Lintuja jotka siirtyvät paikasta toiseen satunnaisesti esimerkiksi ravinnon loppuessa sanotaan '''vaelluslinnuiksi''' (vanh. ''kiertolintu''); pihlajanmarjojen saatavuuden mukaan liikkuvat [[tilhi|tilhet]] ovat tyypillisiä vaelluslintuja. Linnut jotka eivät muuta eivätkä vaella, ovat [[paikkalintu]]ja.
Muuttolinnut lentävät joskus hyvinkin pitkiä matkoja, tuhansia kilometrejä, vuodenajan vaihtelujen mukaan. Evolutiivisesta näkökulmasta on vaikea nähdä , miten lajille on voinut kehittyä ominaiseksi viettää aikaa niin keskenään etäisillä alueilla maapallon pintaa, miten käyttäytyminen on voinut saada alkunsa. Eurooppalaisten lajien käyttäytymisen taustalla on usein jääkauden vaikutus: muuttomatka on alun perin ollut varsin lyhyt, esim. vain Välimeren yli, kesän ja talven vaihtuessa, mutta jääkauden lopulla kun jää alkoi vetäytyä, sopiva ilmastovyöhyke siirtyion siirtynyt jatkuvasti pohjoisemmaksi, kunnes lopulta muuttomatkat kasvoivat nykyisiin mittoihinsa.<ref>BBC: First Eden, osa 1. TV-dokumentti, esitetty Yhdistyneessä Kuningaskunnassa 8.3.1987.</ref ><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/article/us-climate-birds-idUSTRE53D7G220090414|nimeke=Birds face longer migrations due to climate change|julkaisu=Reuters|ajankohta=2009-04-14|viitattu=2019-02-13|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Monilla linnuilla on [[magneettiaisti]], jota ne käyttävät suunnistamiseen muuttomatkoillaan [[Maan magneettikenttä|Maan magneettikentän]] avulla. Ne voivat käyttää hyväkseen myös näkö-, haju- ja kuuloaistia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/muuttolinnut-suunnistavat-sisaisella-kompassilla/34290/|nimeke=Muuttolinnut suunnistavat sisäisellä kompassilla|tekijä=|julkaisu=Kaleva.fi|ajankohta=11.9.2007|julkaisija=|viitattu=2019-02-13|ietf-kielikoodi=fi}}<br /></ref><ref name="ZOO" /> ▼Muuttolinnut viettävät tyypillisesti kesän lähellä napa-alueita, joissa taistelu reviireistä ja ravinnosta ei ole niin kiivasta kuin etelämpänä. Myös pitkä valoisa aika on merkityksellinen: monen lajin poikaset eivät kestäisi ruokkimatta tropiikin 12 tunnin yötä.
Muuttolinnut viettävät talven lämpimämmillä alueilla saadakseen ravintoa.<ref name="ZOO"/>
Tyypillisesti kaikki hyönteissyöjät (esimerkiksi [[västäräkki]], [[tervapääsky]]) muuttavat talveksi pois alueilta, joiden lämpötila laskee pakkasen puolelle. Useimmat kalaa syövät linnut muuttavat sulan veden äärelle. Siemeniä syövät linnut kuten [[peippo]] voivat pysyä Suomessa paljon pitempään.
Pisimpiä muuttomatkoja tekevät [[lapintiira]]t, jotka pesivät pohjoisen napapiirin hujakoilla ja viettävät pohjoisen pallonpuoliskon talvet Etelämantereen alueella.<ref name="ESS">[http://www.ess.fi/?article=340172 Lintujen syysmuutto alkaa olla vauhdissa] Etelä-Suomen Sanomat 2011</ref> Lyhyempiä muuttomatkoja tekevät muun muassa [[pulmunen]] ja [[kiuru]], jotka siirtyvät lähinnä Itämeren etelärannikolle ja Länsi-Eurooppaan.
Monilla linnulla on [[magneettiaisti]], ja ne suunnistavat muuttomatkoillaan [[Maan magneettikenttä|Maan magneettikentän]] avulla. Ne voivat käyttää hyväkseen myös näkö-, haju- ja kuuloaistia.<ref>[http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/muuttolinnut-suunnistavat-sisaisella-kompassilla/34290/ Muuttolinnut suunnistavat sisäisellä kompassilla] Kaleva 2007.</ref><ref name="ZOO"/>
Suomessa kevätmuutto alkaa helmikuun aikana, kun lokit ja vesilinnut siirtyvät mahdollisuuksien mukaan lähemmäs pesimäseutuja. Maaliskuussa saapuvat muun muassa [[kottarainen]], [[uuttukyyhky]], [[kiuru]] ja monet muut linnut. Toukokuussa saapuvat arktiset vesilinnut ja viimeiset muuttajat saapuvat vasta kesäkuun aikana (mm. [[lapinuunilintu]] ja [[kuhankeittäjä]].<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kevään+ensimmäiset+muuttolinnut+saapuneet+Suomeen/1135225539572 Kevään ensimmäiset muuttolinnut saapuneet Suomeen] HS / STT 2007</ref>
Syysmuutto alkaa monilla [[kahlaaja]]lajeilla jo elokuussa. Syysmuutto huipentuu syys-lokakuun aikana ja monia vesilintuja muuttaa vielä marras-joulukuussa. <ref name="ESS"/><ref>[http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/lintuharrastuksen_alkeet_12.shtml Lintuharrastuksen alkeet - Vuodenkierto lintujen seurassa] Birdlife</ref> Etelään siirtyvät [[maakotka]]t saattavat muuttaa etelään vielä tammikuussakin.
▲Muuttolinnut lentävät joskus hyvinkin pitkiä matkoja, tuhansia kilometrejä, vuodenajan vaihtelujen mukaan. Evolutiivisesta näkökulmasta on vaikea nähdä miten lajille on voinut kehittyä ominaiseksi viettää aikaa niin keskenään etäisillä alueilla maapallon pintaa, miten käyttäytyminen on voinut saada alkunsa. Eurooppalaisten lajien käyttäytymisen taustalla on usein jääkauden vaikutus: muuttomatka on alun perin ollut varsin lyhyt, esim. vain Välimeren yli, kesän ja talven vaihtuessa, mutta jääkauden lopulla kun jää alkoi vetäytyä, sopiva ilmastovyöhyke siirtyi jatkuvasti pohjoisemmaksi, kunnes lopulta muuttomatkat kasvoivat nykyisiin mittoihinsa.<ref>BBC: First Eden, osa 1. TV-dokumentti, esitetty Yhdistyneessä Kuningaskunnassa 8.3.1987.</ref>
==Muuttaminen==
==Suomen muuttolintuja==
{{Yhdistettävä artikkeliin|Luhtakerttunen}}
Suomessa kevätmuutto alkaa helmikuun aikana, kun lokit ja vesilinnut siirtyvät mahdollisuuksien mukaan lähemmäs pesimäseutuja. Maaliskuussa saapuvat muun muassa [[kottarainen]], [[uuttukyyhky]], [[kiuru]] ja monet muut linnut. Toukokuussa saapuvat arktiset vesilinnut ja viimeiset muuttajat saapuvat vasta kesäkuun aikana (mm. [[lapinuunilintu]] ja [[kuhankeittäjä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/viihde/1074184462/Ensimmaiset+muuttolinnut+saapuivat+Turkuun+ja+naapurikuntiin|nimeke=Ensimmäiset muuttolinnut saapuivat Turkuun ja naapurikuntiin|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2007-03-02|viitattu=2019-02-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Syysmuutto alkaa monilla [[kahlaaja]]lajeilla jo elokuussa. Syysmuutto huipentuu syys-lokakuun aikana ja monia vesilintuja muuttaa vielä marras-joulukuussa. <ref name="ESS" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/lintuharrastuksen-perusteet/vuosi/syksy/|nimeke=Birdlife Suomi {{!}} Syksy|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-02-13|ietf-kielikoodi=}}</ref> Etelään siirtyvät [[maakotka]]t saattavat muuttaa etelään vielä tammikuussakin.
Suomessa pesivä ''[[Luhtakerttunenluhtakerttunen]]'' on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii eteläisessä Afrikassa. Se saapuu Suomeen kesäkuun alussa ja ryhtyy heti pesimäpuuhiin. Pesimäkierto kestää n. 6-7 viikkoa, minkä jälkeen aikuiset linnut alkavat valmistautua syysmuuttoon syömällä itsensä lihaviksi, so. keräämällä suuren rasvavaraston. Luhtakerttunen muuttaa öisin, ja sen muuttostrategiana on lentää mahdollisimman pitkälle yön aikana ja levätä seuraava päivä. Suurten rasvavarastojen ansiosta sen ei tarvitse käyttää seuraavaa päivää ruokailuun, vaan se voi levätä. Kerttusilla ei ole [[sulkasato]]a Suomessa, vaan niiden on suoritettava kaksisuuntainen, yhteensä lähes 20 000 kilometrinen muuttolento, sekä vielä kesä Suomessa samoilla [[höyhen|sulilla]]. Aikuiset luhtakerttuset lähtevät kohti [[Afrikka]]a heinä-elokuun vaihteessa. Yön pituus Suomessa on silloin 5-6 tuntia. Pienten varpuslintujen keskimääräinen lentonopeus on vain n. 40 km/h. Yhden yön aikana kerttunen ehtii lentää n. 200 km. Sateisina, kovatuulisina öinä ne joko eivät lähde muutolle, tai lentävät vain lyhyitä matkoja. Muutaman päivän välein kerttusen on syötävä kunnolla ja silloin se hakeutuu oivalliselle ruokapaikalle, esimerkiksi jokien suistoihin, reheviin merenlahtiin tai lintujärville. Tällaisille paikoille kerääntyy hyvien muuttoöiden jälkeen valtavia määriä kerttusia. Välimeren ja Saharan ylitykseen kerttunen tarvitsee täyden rasvavaraston, sillä se joutuu silloin muuttamaan myös valoisaan aikaan, eikä pysty saamaan ravintoa merestä tai hiekkaerämaasta. Koko muuttomatka Suomesta [[Etelä-Afrikka]]an kestää siis n. 2-3 kuukautta. Talvehtimisalueella kerttunen käy läpi täydellisen sulkasadon, jonka kesto on n. 1½ kuukautta. Etelän syksyn alkaessa maalis-huhtikuussa kerttunen tankkaa itsensä, ja lähtee takaisin kohti synnyinseutuaan. Toistaiseksi vanhin suomalainen luhtakerttunen on ollut lähes 7 vuoden ikäinen. Se on tehnyt 6 edestakaista matkaa Suomen ja eteläisen Afrikan välillä, eli lentänyt muuttolentoa n. 120 000 km, 3 kertaa maapallon ympäri. Tällä strategialla luhtakerttunen saa elää lähes jatkuvassa kesässä.
[[Pajusirkku]] on runsas, koko Suomessa pesivä rantojen lintu. Pääosa pajusirkuistamme saapuu huhtikuussa, ja ryhtyy tuota pikaa pesimäpuuhiin. Pajusirkut pesivät melko säännöllisesti 2 kertaa lisääntymiskauden aikana, eli pesimäkierron pituus on n. 3 kuukautta. Aikuisten sulkasato alkaa jo pesimäkierron loppuvaiheessa, ja kestää 7-8 viikkoa. Sulkasato päättyy syyskuun puoliväliin mennessä, jonka jälkeen sirkut alkavat valmistautua muutolle. Päämuutto tapahtuu syyskuun lopulla. Ne eivät kerää niin suuria rasvavarastoja kuin kerttuset, sillä ne eivät muuta niin kauaksi, vaan pajusirkut talvehtivat [[Italia]]n, [[Sveitsi]]n ja [[Saksa]]n kosteikoilla ja pensaikoissa. Pajusirkutkin muuttavat pääasiassa öisin. Päivällä ne ruokailevat ja lepäävät. Perillä Italiassa ne ovat marras-joulukuussa. Täällä ne viettävät 2-3 kuukautta, usein sangen koleissa olosuhteissa. Niillä ei ole sulkasatoa talvella. Koska pajusirkku syö pääasiassa siemeniä, se ei ole riippuvainen hyönteisten massaesiintymisistä, ja pystyy viettämään elämänsä pääosan viileissä olosuhteissa.
{{Viitteet}}
== Aiheesta muuallaKirjallisuutta ==
* Pyhälä, Mikko, Toiviainen, Kari, Lehikoinen, Esa, Pynnönen, Kirsi, Lehikoinen, Aleksi, Hario, Martti. ''Suomen muuttolinnut.'' WSOY 2006.
* Mikko Pöyhönen, Jari Kontiokorpi. ''Muuttolintujen matkassa.'' Otava 1995.
| 