Ero sivun ”Anglikaaninen kirkko” versioiden välillä

Anglikaanisen kirkkoyhteisön juuret ovat [[Englannin kirkko|Englannin kirkossa]], joka on yhteisön suurin jäsen. [[Canterburyn arkkipiispa]]lla on kirkossa ''[[primus inter pares]]'' -asema (”ensimmäinen vertaistensa joukossa”). Anglikaanista kirkkoa kutsutaan joissakin maissa (lähinnä [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]]) [[Yhdysvaltain episkopaalinen kirkko|episkopaaliseksi kirkoksi]]. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] suurin anglikaaninen kirkko on [[Yhdysvaltain episkopaalinen kirkko|The Episcopal Church]]. Anglikaaneja on erityisesti [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]], [[Kansainyhteisö|Kansainyhteisön maissa]] maissa sekä entisissä [[Brittiläinen imperiumi|Britannian siirtomaissa]].

Suurimmat anglikaaniset kirkot ovat järjestäytyneet vuonna 1867 perustetun [[Anglican Communion]] -yhteisön alle. Tämä yhteisö perustettiin tuolloin ensimmäisen kerran järjestetyssä, kymmenen vuoden välein koollekutsuttavassa piispojen Lambeth-konferenssissa [[Lontoo|Lontoossa]] arkkipiispa [[Charles Longley]]n kutsusta.

[[Tiedosto:Canterbury Cathedral - Portal Nave Cross-spire.jpeg|thumb|[[Canterburyn tuomiokirkko]].]]Anglikaanisen kirkkoyhteisön juuret ovat katolisessa lähetystyössä 500-luvulta, jolloin (vuodesta 597) Canterburyn piispanistuin muodostui englantilaisen kirkon keskuspaikaksi. 1500-luvun uskonnollisten myllerrysten aikana Englannin kirkosta muodostui oma erillinen kansallinen kirkkokunta. Se tapahtui osaksi poliittisista syistä, kun Englannin kuningas [[Henrik VIII]] halusi avioeron, jota [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] johtaja [[paavi]] ei hänelle myöntänyt. Niinpä Henrik irrotti Englannin kirkon katolisesta kirkosta vuonna 1534. Päätökseen vaikuttivat myös lukuisat katolisen kirkon hallussaan pitämät maa-alueet, jotka kuningas tahtoi itselleen. Hän uskoi reformaation toteuttamisen [[protestantismi|protestanttisille]] kristityille. Englannin kuninkaasta tuli kuitenkin kirkon johtaja.