Ero sivun ”Nummimurhat” versioiden välillä

Maggie antoi 4 kuukauden ikäisen Ianin kasvattiperheeseen. Perheeseen kuuluivat työläisvanhemmat, 34-vuotias Mary Sloan ja 39-vuotias John Sloan, sekä heidän neljä 2-13 -vuotiasta lastaan. Hänen äitinsä Maggie kävi vierailulla sunnuntaisin kunnes Ian oli 12-vuotias, mutta ei kertonut pojalle olevansa hänen oikea äitinsä.<ref name="lee6">Lee 2010, luku 6</ref> Ian oli vaikea lapsi, jolla oli pahoja väkivaltaisia kiukkukohtauksia. Hän oli yksinäinen ja salaileva eikä muodostanut yhteyttä perheen muihin lapsiin. HänVaikka tappoihän jaoli kiduttiälykäs, eläimiähän ei pärjännyt koulussa, sekävarsinkaan oliurheilussa. väkivaltainenHän ikätovereitaantappoi ja kidutti eläimiä kohtaanjulmasti.

1950-luvun alkupuolella Brady alkoi tehdä muiden nuorten kanssa asuntomurtoja, joista hän sai pari ehdonalaista tuomiota 13-vuotiaana. Vuonna 1953 hän lopetti 15-vuotiaana koulunkäynnin ja alkoi tehdä sekalaisia töitä. 16-vuotiaana hän joutui taas oikeuteen, joka päätti tällä kertaa lähettää hänet biologisen äitinsä luokse, joten joulukuussa 1954 Brady muutti [[Manchester]]iin. Maggie Stewart oli asunut siellä jo jonkin aikaa ja mennyt naimisiin Patrick Bradyn kanssa. Äiti ja poika eivät olleet nähneet toisiaan muutamaan vuoteen, vaan olivat pitäneet yhteyttä kirjeitse.<ref name="lee6" />

Brady jatkoi rikoksia ja sai kahden vuoden tuomion nuorisovankilaan. Vankilassa hän pyöritti vedonlyöntiä, myi muille vangeille pontikkaa ja suunnitteli pankkiryöstöjä. Hän luki vankilassa Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen, joka kiehtoi häntä. Hän sai jonkin verran opetusta kirjanpidossa, sillä vankilaviranomaiset olivat huomanneet hänen olevan hyvä numeroiden kanssa. Brady pääsi vapaaksi marraskuussa 1957. Muutaman kuukauden työttömyyden ja parin työpaikan jälkeen hän haki töihin Millwardsin kemikaalitehtaalle ja aloitti siellä työt helmikuussa 1959.<ref name="lee6" />