Ero sivun ”Purjelentokone” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteetön artikkelin alkuun
Lisäsin Etelä-Afrikan mainittavaksi valmistusmaaksi.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   iOS 
Rivi 39:
Purjekoneet tehdään nykyään pääasiassa lasi- ja [[hiilikuitu|hiilikuidulla]] vahvistetusta lujitemuovista. Myös joitakin [[alumiini]]rakenteisia koneita on edelleen tuotannossa.
 
[[Saksa]] on purjekonevalmistuksen johtava maa, ainoastaan Puolassa, [[Liettua]]ssa ja, [[Slovakia]]ssa ja Etelä-Afrikassa on Saksan lisäksi mainittavaa purjekonevalmistusta. Saksalaisia tehtaita ovat: Alexander Schleicher GmbH & Co, DG Flugzeugbau GmbH (omistaa myös yhtiön Rolladen-Schneider Flugzeugbau GmbH) ja Schempp-Hirth GmbH.{{Lähde||23. elokuuta 2016|vuosi=2016}} Suomessa purjelentokoneita on kehittänyt esimerkiksi [[Polyteknikkojen ilmailukerho|Polyteknikkojen Ilmailukerho]], jonka kehittämiä koneita ovat muun muassa [[PIK-3]], [[PIK-5]], [[PIK-16 Vasama]]<ref>Raunio 1995, s.&nbsp;30–35.</ref> ja [[PIK-20]].<ref>Raunio 1995, s.&nbsp;40–42.</ref> Viimeksi mainittu voitti [[Räyskälän lentopaikka|Räyskälä]]n MM-kisoissa 1976 kolme ensimmäistä sijaa<ref>Raunio 1995, s.&nbsp;305.</ref> ja sitä valmistettiin kaiken kaikkiaan yli 400 yksilöä eri malleina.<ref>Raunio 1995, s.&nbsp;319.</ref>
 
Suomessa suurimman osan purjekoneista omistavat ilmailukerhot, joilta kerhon jäsenet vuokraavat koneensa. Myös koneiden huollot tehdään pääosin kerhojen jäsenistön voimin.