Ero sivun ”Frans Mikael Franzén” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
AB (keskustelu | muokkaukset) p w |
Lisätty tietoja Franzenin työstä virsirunoilijana |
||
Rivi 30:
'''Frans Mikael Franzén''' ([[9. helmikuuta]] [[1772]] [[Oulu]] – [[14. elokuuta]] [[1847]] [[Härnösand]]in lähellä, Ruotsi<ref>Otavan Iso tietosanakirja osa 2, p. 1505</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[runo]]ilija, kirkonmies, professori ja akateemikko.<ref name="FIL">{{Verkkoviite | Osoite = http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/galleria/1104 | Nimeke = Frans Mikael Franzén | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Filosofia.fi | Viitattu = 27.11.2014 }}</ref>
Franzén syntyi [[Tervaporvarit|oululaiseen kauppiasperheeseen]]. Jo nuorena hänet huomattiin kirjallisesti lahjakkaaksi, ja hänestä tuli aikansa lapsitähti. Hän kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] jo 13-vuotiaana, 17-vuotiaana hänestä tuli [[maisteri]] ja 20-vuotiaana [[dosentti]]. Parhaiten hänet kuitenkin tunnettiin runoilijana, joka vaikutti merkittävästi [[Johan Ludvig Runeberg|Runebergiin]] ja [[Zacharias Topelius|Topeliukseen]]. Hän myös sepitti rationalistisessa hengessä [[virsi]]ä, joita on edelleen suomalaisessakin virsikirjassa: numerot 5, 234, 392, 562, 588. [[Ruotsin kirkon virsikirja|Ruotsin kirkon virsikirjassa]] on 11 hänen kirjoittamaansa virttä. Lisäksi hän kirjoitti juomalaulun "Glädjens ögonblick".
[[1790-luku|1790-luvulla]] Franzén oli kenties suosituin suomalainen runoilija. Hänen parhaimpia teoksiaan lienee runoelma ''Människans anlete''.
Rivi 36:
Franzénin filosofianhistoriallinen avaintyö on [[Kant]]in filosofian harrastamisen vakiinnuttaminen Suomeen. [[Uppsalan yliopisto|Uppsalassa]] ruotsalaisten kantilaisten, Boëthiuksen ja Höijerin, johdolla opiskellut Franzén oli nuorempana taipuvainen radikalismiin ja uskonnollisen tapakulttuurin kyseenalaistamiseen.
Franzén teki 1790-luvun puolivälissä matkan [[Pariisi]]in. Kotimaahan palattuaan hän toimi [[Turun akatemia]]n kirjastonhoitajana ja otti [[1798]] hoitaakseen [[kirjallisuudenhistoria]]n [[professori]]n viran. Myöhemmin hän otti vastaan pappisviran. Vuonna [[1811]] hän muutti Ruotsiin ja toimi siellä muun muassa [[Ruotsin akatemia]]n jäsenenä ja sihteerinä ja [[Härnösandin
Franzén oli myös jonkin aikaa [[Åbo tidningar]] -julkaisun päätoimittajana.<ref name="FIL"/>
| |||