Ero sivun ”Kuljun kartano” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Kartanoajan viimeinen omistaja oli [[Pyynikki (yritys)|Pyynikin kaljatehtaan]] omistaja konsuli [[Rosa Salmelin]].<ref>[http://www.virtuaalikoulu.org/historia/historia.doc Kotiseudun historiaa]</ref> [[Jatkosota|Jatkosodan]] jälkeen kartanon maat palstoitettiin [[siirtoväki|siirtoväelle]]. Pellot on 1900-luvun lopulla rakennettu asuinalueiksi. Siellä on Kuljun kartano -niminen kauppakeskus.<ref>[http://www.lempaala.fi/elinkeinotoimi/maaseutu-ja_kylaasiat/kylaasiat/kulju/kohteita_kuljusta/ Lempäälä.fi]</ref> Vanhassa tiilinavetassa on [[Löytötavaratalo]]n<ref>http://www.ltt24h.fi/info/yritys/21/</ref> sekatavaramyymälä, ja viereisessä rakennuksessa toimii [[K-Supermarket]].
== Historia ==
Kuljun kylää asutettiin tiettävästi 1300-luvulla. Kylä annettiin läänityksinä Ruotsin armeijan ylipäällikölle, sotamarsalkka Herman Wrangelille 1641. Aluetta hallitsi pitkään kylän mukaan nimetty kartano.
Osa Kuljusta kuului Penttilän Niemenpään kartanon Pentti Lyytikänpoika Djäknille 1400-luvulla. Kuljun kartano muodostettiin 1670 säteriratsutilaksi. Kartanon päärakennuksen runkoa rakennettiin vuonna 1767. Päärakennusta korjattiin ja laajennettiin sivuosilla arkkitehti Birger Federleyn suunnitelmin 1916-1917. Kartanolla oli 1700-luvulta lähtien useita torppia. Kartanoiden maaomistus pieneni toisen maailmansodan jälkeen, kun lähes puolet niiden maa-alasta pakkoluovutettiin siirtoväelle.
{{coor title dms|61|22|51|N|23|46|55|E|region:FI-LS_type:landmark}}
|