Ero sivun ”IBM Selectric” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
laajennusta
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
+
Rivi 3:
 '''IBM Selectric''' oli erittäin suosittu sähköinen [[kirjoituskone]] -malli, jonka [[IBM]] esitteli 31. heinäkuuta 1961. Erillisten kirjasinvarsien sijaan se perustuu suunnilleen golfpallon kokoiseen teräspalloon, jonka pinnasta kirjainmerkkien muodot ulkonevat. Kirjaimen näppäilyn jälkeen sähkömekaaninen koneisto kääntää pallon nopeasti oikeaan asentoon, minkä jälkeen pallo lyö kirjaimen värinauhan läpi paperille.
 
Selectric-pallokone sisälsi 2&nbsp;800 osaa, ja sen kehittelyyn meni IBM:ltä seitsemän vuotta. Se mullisti kirjoituskonemarkkinat nopeutensa ja käyttömukavuutensa ansiosta. Siitä tuli myös heti suuri myyntimenestys, joka ylitti kuudelle kuukaudelle asetetut myyntitavoitteet jo ensimmäisen kuukauden aikana. Vuoteen 1986 menessä koneita oli myyty yli 13&nbsp;miljoonaa.<ref name=icons>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ibm.com/ibm/history/ibm100/us/en/icons/selectric/ | Nimeke =The Selectric Typewriter | Julkaisu = IBM100 Icons of Progress -sivusto | Julkaisija = IBM | Viitattu = 10.2.2019| Kieli ={{en}} }}</ref>
 
IBM Selectric tarjosi nopeuden ja tasaisen lyöntivoiman lisäksi mahdollisuuden vaihtaa kirjaintyyppiä vaihtamalla kirjainpallo muutamassa sekunnissa toiseen. Vuonna 1964 koneeseen liitettiin [[magneettinauha]]a käyttänyt muisti, ja siitä tuli automaattisen tekstinkäsittelyn edelläkävijä, joskin vielä analoginen. Vuonna 1971 esitelty Selectric II toi muun muassa mahdollisuuden vaihtaa kirjaintiheyttä 10 ja 12 merkin välillä tuumaa kohti, ja vuonna 1973 IBM Selectric varustettiin lyöntivirheiden korjausmekanismilla, jossa korjausnauhan [[tarra]]mainen liimapinta irrotti paperista väärin näppäillyn merkin.<ref name=icons/>
Rivi 10:
 
Vuonna 1966 esitelty, Selectricistä kehitetty IBM Composer -”kylmäladontakone” yritti kilpailla tuolloin yleistyneen [[valoladonta|valoladonnan]] kanssa tuottamalla paperille tasavälisen kirjoituskonetekstin sijasta suhteutettua tekstiä perinteisillä fonteilla. Se ei kuitenkaan yltänyt kuumaladonnan eikä valoladonnan laatuun, koska sen tarjoamat välistys- ja kokovaihtoehdot ja muut typografiset säätömahdollisuudet olivat niukat.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Adrian Frutiger – Typefaces: The Complete Works| Julkaisija = Walter de Gruyter| Vuosi =2012 | Tekijä =Osterer, Heidrun ym. | Suomentaja = | Luku = | Sivu =189 | Isbn = 9783034609906 | www = https://books.google.fi/books?id=sB1WWNLIqRMC&pg=PA189&lpg=PA189&dq=%22ibm+composer%22&source=bl&ots=9pWj2wdGj-&sig=ACfU3U3ZLon_MMqSCZ0j3sYnZ66QA_5NfA&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiIpOzBqLHgAhVHwqYKHZhKDjw4ChDoATAAegQIBhAB#v=onepage&q=%22ibm%20composer%22&f=false| www-teksti = Google Books| Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Selectric-sarjan valmistus lopetettiin 1986, jolloin kirjainkiekkoa käyttävät kirjoituskoneet ja erilaiset tietokonepohjaiset tekstinkäsittelyjärjestelmät tulostimineen olivat ajaneet ohi Selectricin mekaanisista ratkaisuista. Selectric-koneita ehdittiin valmistaa yli 13&nbsp;miljoonaa kappaletta.<ref name=icons/>
 
==Lähteet==