Ero sivun ”Kustaa Vilkuna” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  2 vuotta sitten
Vilkuna valmistui vuonna 1927 [[Helsingin yliopisto]]sta pääaineenaan [[suomen kieli]]. Hän toimi [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisessa Karjala-Seurassa]], mutta erosi siitä vuonna 1932 [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]], [[Martti Haavio]]n, [[Reino Kuuskoski|Reino Kuuskosken]], [[V. J. Sukselainen|V. J. Sukselaisen]], [[Paavo Kastari]]n, [[Heikki Hosia]]n, [[Lauri Hakulinen|Lauri Hakulisen]], [[Veikko Heiskanen|Veikko Heiskasen]] ja muiden poliittiseen keskustaan suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei 27. huhtikuuta 1932 pidetyssä kokouksessa suostunut tuomitsemaan [[Mäntsälän kapina]]a. Vuonna 1942 Vilkuna liittyi uudestaan AKS:n jäseneksi.
 
Vilkuna jatkoi opintojaan ja väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1936 [[kansatiede|kansatieteen]] alalta. Samana vuonna Vilkuna nimitettiin Helsingin yliopiston dosentiksi.<ref name=KKO>{{Kirjaviite | Nimeke= Kuka kukin on 1970 | Julkaisija = Otava| Sivut=1172}}</ref> Kansatieteen tutkijantutkijana Vilkuna edusti tuolloin uutta ns. funktionaalista tarkastelutapaa, jossa aiemmin vallalla olleen esineiden muodostamien aikasarjojen selvittelyn sijaan pyrittiin luomaan yhtenäistä kokonaiskuvaa kulttuurista. Esineiden lisäksi kulttuuria voitiin selvittää myös kielen antamien todistusaineistojen avulla.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 10. osa | Julkaisija= Otava| Vuosi = 1981 | Sivut = 7880 | Tunniste = ISBN 951-1-06271-9}}</ref> Kustaa Vilkuna oli Sanakirjasäätiön apulaisjohtaja 1931–1944. Vuonna 1950 Vilkuna nimitettiin suomalais-ugrilaisen kansatieteen professoriksi Helsingin yliopistoon ja hän toimi historiallis-kielitieteellisen osaston [[dekaani]]na vuosina 1952–1957. [[Suomalainen Tiedeakatemia | Suomalaisen tiedeakatemian]] jäseneksi Vilkuna kutsuttiin 1948. Tiedeakatemian esimiehenä Vilkuna oli 1973–1974.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Paaskoski, Jyrki | Nimeke = Oppineiden yhteisö: Suomalainen Tiedeakatemia 1908–2008|Julkaisija = Otava |Sivut = 393, 427 | Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-951-1-22529-4}}</ref> Vilkuna oli myös [[Suomen Tiedeseura]]n jäsen vuodesta 1960, Unkarin Tiedeakatemian ja Kung Gustaf Adolfs akademin jäsen ja Greifswaldin yliopiston kunniatohtori.<ref name=KKO/>
 
[[Suomen Akatemia]]n jäseneksi Vilkuna nimitettiin 1959. Nimitysprosessi herätti huomiota. [[Eino Kaila]]n kuoleman johdosta avoimeksi tulleeseen akateemikon virkaan akatemialautakunta esitti aikaisemmasta käytännöstä poiketen kolmea ehdokasta, ensi sijassa [[Eino Jutikkala]]a, toisessa sijassa [[Georg Henrik von Wright]]iä ja kolmannessa sijassa Vilkunaa. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen nimitti Vilkunan.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Tiitta, Allan | Nimeke = Suomen Akatemian historia I| Sivut = 102–105 | Vuosi = 2004 | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste = ISBN 951-746-606-4}}</ref> Vilkuna jäi eläkkeelle vuonna 1972.
Rekisteröitymätön käyttäjä