Versio 9. helmikuuta 2019 kello 03.56 muokkaa Mikko Paananen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 62 813 muokkausta →‎Suomen perustulo ← Vanhempi muutos		Versio 9. helmikuuta 2019 kello 21.04 muokkaa kumoa Jokkk (keskustelu \| muokkaukset) 59 muokkausta p →‎Historia Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 32: Erilaisia sosiaalisen tai kansallisen osingon ajatuksia esitettiin pitkin 1800- ja 1900-lukua eri taloustieteilijöiden ja sosiologien kirjoituksissa. Huomattavimpana [[Oxford]]issa professorina toimineen [[G. D. H. Cole]]n 1930-luvun kirjoitukset ja taloustieteilijä [[James Meade]]n monet kirjat 1930-luvulta 1990-luvulle.{{Lähde}} Sosiaalinen osinko (''social credit'') sai laajaa kannatusta brittimajuri [[Clifford Douglas]]in ideoimana. Siinä ~~esitet'ään~~esitetään, että kaikille kansalaisille kuuluu osuus kansallisesta varallisuudesta. Ajatuksena oli lisätä kansalaisten ostovoimaa jakamalla heille rahaa. [[Lama]]n ja työttömyyden vaivaamalla 1930-luvulla ajatus kasvoi kansanliikkeeksi, joka osallistui vaaleihin monissa maissa. Eniten menestystä puolue sai [[Kanada]]ssa. Ajatus perustulosta kysynnän lisääjänä hautautui kuitenkin [[Keynesiläinen taloustiede\|keynesiläisten]], valtion roolia korostaneiden ideoiden varjoon.{{Lähde}} Perustulomallista vakavimman ehdotuksen teki [[Yhdistynyt kuningaskunta\|Isossa-Britanniassa]] liberaalipoliitikko [[Juliet Rhys-Williams]] vuonna 1943. Se jäi kuitenkin toteuttamatta, kun brittiläinen sosiaaliturvajärjestelmä rakennettiin [[William Beveridge]]n ideoiden pohjalta syy- ja ansioperustaiseksi. Samankaltaisia malleja toteutettiin useimmissa läntisissä teollisuusmaissa.<ref>Honkanen et al. 2007, s. 18</ref>

Ero sivun ”Perustulo” versioiden välillä