Versio 9. helmikuuta 2019 kello 11.49 muokkaa Kiapen (keskustelu \| muokkaukset) 1 muokkaus pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 9. helmikuuta 2019 kello 12.56 muokkaa kumoa 188.238.123.55 (keskustelu) Palautetaan osa perustelematta poistetusta, ks. keskustelu Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Vihapuhe''' on kielenkäyttöä, jota leimaa viha.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen?5400_a=comment&5400_m=22000&%253Butm_medium=facebook&%253Butm_source=dlvr.it\|nimeke=Paljon puhetta vihapuheesta\|julkaisu=Kotimaisten kielten keskus\|viitattu=2017-04-17\|ajankohta=2009-06-04\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vihapuhe on varsinkin vähemmistöihin kohdistuvaa [[viha]]a tai suvaitsemattomuutta ilmaisevaa tai niihin [[Yllytys\|yllyttävää]] puhetta.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/vihapuhe\|nimeke=Kielitoimiston sanakirja\|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi\|viitattu=2017-04-17}}</ref> [[Euroopan neuvosto\|Euroopan neuvoston ministerikomitea]]n ehdotuksen mukaan vihapuhe on sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan [[Rasismi\|rotuvihaa]], [[Ksenofobia\|muukalaisvihaa]], [[antisemitismi]]ä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://rm.coe.int/CoERMPublicCommonSearchServices/DisplayDCTMContent?documentId=0900001680665b3f\|nimeke=Manual on hate speech\|julkaisu=\|julkaisija=Council of Europe Publishing\|viitattu=17.4.2017\|tekijä=Anna Weber\|ajankohta=\|kieli=englanti}}</ref> Yleiskielessä ja julkisessa keskustelussa käytetty termi ”vihapuhe” on muodostunut käsitteenä tulkinnanvaraiseksi.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/55559_53788_Vihapuheiden_tehostettu_torjunta_raportti.pdf?461b1875c65bd488\|nimeke=Vihapuheiden ja -rikosten torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelua koskevan työryhmän loppuraportti\|julkaisu=\|julkaisija=Poliisihallitus\|viitattu=17.4.2017\|tekijä=\|ajankohta=}}</ref> Helsingin Sanomien mukaan on vihapuheen uhriksi voi henkilön lisäksi joutua järjestö tai yrityskin.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002880425.html▼ \|nimeke=Vihapuhe-ilmiöllä on vahva linkki sosiaalisen median kasvuun▼ \|julkaisu=HS.fi\|viitattu=2017-09-10\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>▼ Suomen rikoslainsäädännössä rangaistava vihapuhe on määritelty siten, että sillä [[Kiihottaminen kansanryhmää vastaan\|kiihotetaan kansanryhmää vastaan]], syyllistytään [[Kunnianloukkaus\|kunnianloukkaukseen]] ja [[Laiton uhkaus\|laittomaan uhkaukseen]].<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76633/omso_7_2016_vipu-raportti_158_s.pdf\|nimeke=”Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä”. Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin.\|julkaisu=Selvityksiä ja ohjeita 7/2016 \|julkaisija=Oikeusministeriö\|viitattu=2017-04-17\|tekijä=Nita Korhonen, Laura Jauhola, Olli Oosi, Hannu-Pekka Huttunen\|Selite=s. 22\|ajankohta=2016}}</ref> Nykyisen vihapuhe-sanan alkuperä on englannin hate speech -käsitteessä,<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-6975170\|nimeke=Vihapuhe on vasta kuusivuotias\|julkaisu=Yle Uutiset\|viitattu=2017-04-17\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> tosin sanaa on käytetty Suomen kielessä jo 1800-luvulla, esimerkiksi [[Aleksis Kivi\|Aleksis Kiven]] ''[[Nummisuutarit\|Nummisuutareissa]]''. ▲Helsingin ~~Sanomien mukaan~~Sanomissa on katsottu, että "vihapuheen uhriksi" voi henkilön lisäksi joutua järjestö tai yrityskin.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002880425.html ▲\|nimeke=Vihapuhe-ilmiöllä on vahva linkki sosiaalisen median kasvuun ▲\|julkaisu=HS.fi\|viitattu=2017-09-10\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ==Toimenpiteet== Rivi 20 ⟶ 23: \|julkaisija=Aamulehti.fi \|viitattu=2017-09-10}}</ref> ==Käsitteen kritiikkiä== Tiedetoimittaja [[Marko Hamilo]]n mukaan vihapuhe on puhtaasti [[uhriton rikos]], ja siitä määrätyt rangaistukset eivät tule mitenkään oletettujen uhrien hyväksi.<ref>{{Verkkoviite\|osoite= https://beta.oikeamedia.com/o1-3883 \|nimeke=Maailman radiopäivä, vihapuheen vastainen päivä \|julkaisu=Oikeamedia\|viitattu=2017-09-10\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> "''[[Toimittajat ilman rajoja]] -järjestö on moittinut Saksan vihapuhetta suitsivan lain syövän terää länsimaiden sananvapaussaarnoilta Turkissa, Venäjällä ja Kiinassa''", kirjoitti Tampereen yliopiston journalistiikan vierailuprofessori Jussi Pullinen Helsingin Sanomien artikkelissaan.<ref>{{verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005453832.html\|nimeke=Jussi Pullisen essee: Somen piti pelastaa maailma, mutta nyt sitä pidetään jopa uhkana demokratialle – Saksa aloitti jo netin suitsimisen, vaikka ankara sääntely voi pilata palvelut\|ajankohta=19.11.2017\|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> == Katso myös ==

Ero sivun ”Vihapuhe” versioiden välillä