Ero sivun ”Maraton” versioiden välillä

Matkan tarkka pituus oli aluksi vakiintumaton, riitti, että matka oli kaikille sama ja karkeasti 40 kilometriä. Nykyinen tarkka pituus, 42&nbsp;195 metriä, tulee [[Lontoo]]n [[kesäolympialaiset 1908|kesäolympialaisista 1908]], jolloin [[Alexandra (Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar)|kuningatar Aleksandra]] määräsi maratonin lähdön tapahtuvaksi [[Windsorin linna]]n pääpuiston kohdalta ja maalin kuninkaallisen aition eteen stadionilla. Alun perin maratonin oli tarkoitus alkaa [[Windsor (Berkshire)|Windsorin]] kaupungin keskustasta, jolloin sen pituus olisi ollut tasan 26 [[maili]]a (41&nbsp;843 metriä), mutta Walesin prinsessa [[Mary (Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar)|Maryn]] pyynnöstä lähtöpaikka siirrettiin Windsorin linnan edustalle, jolloin matka piteni 385 [[jaardi]]a eli 352 metriä ja sai täten nykyisen pituutensa. Kaksissa seuraavissa olympialaisissa matka edelleen vaihteli, mutta vuonna 1921 Kansainvälinen yleisurheiluliitto [[IAAF]] virallisti maratonin pituuden Lontoon maratonin mukaiseksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Lasse Erola | Nimeke = Omituiset olympialaiset, Kesäkisojen erikoisia sattumuksia | Sivu = 23 | Julkaisija = Helsinki Kirjat | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 978-952-5874-56-3}}</ref>

 

[[Tiedosto:2005 WC Marathon Women 456 Catherine Ndereba.jpg|thumb|left|upright|[[Kenia]]n [[Catherine Ndereba]] on yksi maailman parhaista naismaratoonareista.]]

Maratonjuoksu on suosittu kilpailulaji ja harrastus, ja sitä juostaan monesta eri syystä. Jotkut juoksevat maratonia kilpailun ja sen tuoman jännityksen vuoksi. Maratonin harrastajat ovat kertoneet motivaatiokseen myös esimerkiksi omien fyysisten ja psyykkisten rajojensa etsimisen ja ylittämisen, omien heikkouksiensa voittamisen, itselle asetetun tavoitteen saavuttamisen, haasteessa onnistumisen, vaikeuksien ylittämisen, tehtävän suorittamisesta saadut elämykset, näyttämisen halun, uusien asioiden kokemisen ja oppimisen, ryhmään kuulumisen, itsetunnon ja minäkuvan kehittämisen sekä liikunnan ilon kokemisen.<ref>Järvimäki 2007, s. 17–19.</ref>

 

== Maratonille harjoittelu ja valmistautuminen ==

 

Maratonilla paras loppuaika saavutetaan jakamalla vauhti tasaisesti tai juoksemalla ensimmäinen puolikas matkasta hiukan hitaammin kuin jälkimmäinen.<ref>Järvimäki 2007, s. 146.</ref> Juoksijan tasosta riippumatta taloudellisin askelrytmi on noin 180 askelta minuutissa. Maailmanennätysvauhdillakin tämä tarkoittaa yli 22&nbsp;000 askelta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://areena.yle.fi/1-2994566 | Nimeke = Maraton – yli 22 000 askeleen rupeama | Julkaisu = Yle Areena | Ajankohta = 30.8.2015 | Viitattu = 31.8.2015}}</ref>

 

== Maraton arvokilpailuissa ==