Ero sivun ”Mielihyvä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ohjaukseksi sivulle nautinto. hassu {{yhdistettävä}}, eipä näiden liittäminen paljon työtä tarvinnut. :) |
ohjaussivusta omaksi artikkelikseen Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Gerard van Honthorst - The Happy Violinist with a Glass of Wine - WGA11668.jpg|thumb|Hyvä juoma ja musiikki ovat yleisiä mielihyvän lähteitä.]]
'''Mielihyvä''' on mieluisuuden, tyytyväisyyden ja [[ilo]]n tunne.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|mielihyvä}}</ref>
Ihminen voi saada mielihyvää monenlaisista asioista, kuten [[Liikunta|liikunnasta]], [[Musiikki|musiikista]], syömisestä, [[seksi]]stä ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta.<ref name=tuulari-karlsson>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/23/duo14049 | Nimeke = Mielihyvä, mielipaha ja ihmisen aivot | Tekijä = Jetro J. Tuulari & Hasse Karlsson | Ajankohta = 2017 | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Viitattu = 7.2.2019 }}</ref>
Mielihyvä on ihmistä voimakkaasti [[Motivaatio|motivoiva]] tila. Mielihyväjärjestelmä pitää ihmisen aktiivisena ja kiinnostuneena ympäristöstään. Mielihyvän tavoittelu saa ihmisen etsimään eloonjäämisensä kannalta tärkeitä asioita kuten ruokaa, suojaa, vettä ja sosiaalisia kontakteja. Mielihyväjärjestelmä saa ihmisen myös jatkuvasti etsimään uusia palkitsevia asioita.<ref name=tuulari-karlsson />
Jos toiminta tuottaa mielihyvää, se [[Oppiminen|opitaan]] tehokkaasti. Mielihyvää tuottavaa toimintaa pyritään toistamaan, ja mielihyvän hakeminen voi muodostua käyttäytymisen kimmokkeeksi ja jopa toimintaa hallitsevaksi [[Riippuvuus|riippuvuudeksi]].<ref name=hari-85 /> Mielihyvän säätelyn häiriöt saattavat olla keskeisiä tekijöitä [[Peliriippuvuus|pelihimo]]ssa ja [[alkoholismi]]ssa.<ref>Hari ym. 2015, s. 147.</ref>
[[Kuva:Nucleus accumbens.jpg|thumb|Punaisella accumbens-tumake, joka on eräs mielihyvän avainrakenteista [[Ihmisaivot|ihmisaivoissa]].<ref name=tuulari-karlsson />]]
Mielihyvän kokemiseen liittyviä aivorakenteita ovat esimerkiksi [[talamus]], [[mantelitumake]] ja [[hippokampus]].<ref name=tuulari-karlsson /> Mielihyvän tunteen syntyessä aktivoituu etenkin aivojen etuosassa aijaitseva [[accumbens]]-tumake. Tumakkeen suora ärsyttäminen sähköllä saa aikaan voimakasta mielihyvää, joka on usein seksuaalisesti värittynyttä.<ref name=hari-85>Hari ym. 2015, s. 85–86.</ref> Accumbens-tumakkeen lisäksi mielihyvään erityisesti liitettyjä aivojen alueita ovat muun muassa [[Tyvitumake|tyvitumakkeiden]] pohjaosat, [[Aivosaari|aivosaaret]], [[otsalohko]]jen alaosat ja dorsolateraaliset alueet sekä [[pihtipoimu]]n keskiosa. Niiden lisäksi aivojen pohjaosissa on mielihyvää välittäviä rakenteita. Mielipahaan liittyvät omat alueensa.<ref name=tuulari-karlsson />
Aivoissa tärkeä mielihyväjärjestelmän välittäjäaine on [[dopamiini]], jota vapautuu sitä enemmän, mitä suurempi on odotetun ja toteutuneen palkkion ero. Dopamiinin vapautuminen on myös huumeiden kuten [[amfetamiini]]n tuottaman mielihyvän osatekijä.<ref name=hari-85 /> Myös [[endorfiinit]] on liitetty aivoissa mielihyvään.<ref name=tuulari-karlsson />
Ihmisen mielihyväjärjestelmä ilmeisesti tulee “kylläiseksi” vain yhden nautinnon lähteen osalta kerrallaan, sillä vaikka seksin jälkeen ei heti tekisikään mieli lisää seksiä, hyvästä ruoasta tai juomasta voi silti saada uutta mielihyvää.<ref name=tuulari-karlsson />
Voimakasta mielihyvää kutsutaan [[Nautinto|nautinnoksi]] ja hyvin voimakasta mielihyvää [[euforia]]ksi. [[Hedonismi]] on mielihyvän tavoittelua. Mielihyvän vastakohtana voidaan nähdä [[mielipaha]]. [[Anhedonia]] tarkoittaa kyvyttömyyttä kokea mielihyvän tunnetta.<ref name=tuulari-karlsson />
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hari, Riitta ym. | Nimeke=Ihmisen mieli | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-952-495-348-1}}
===Viitteet===
{{viitteet}}
[[Luokka:Tunteet]]
| |||