Ero sivun ”Lestijärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pitäjäruoka |
julk.t. |
||
Rivi 48:
==Nimen alkuperä==
Lestijärven nimestä on annettu useampikin selitys. [[Kustaa Vilkuna]] selittää sanan ''lesti'' tarkoittaneen vanhassa suomen kielessä valan sanoja tai valaa. [[Kuningas Kristofferin maanlaki|Kuningas Kristofferin maanlain]] (1442) suomennoksessa sanotaan muun muassa: ”..ia Wannokan itzecukin sijtte lestinsä pällä, ninquin heidhen walansa sanotaan”. Vilkunan mukaan eräässä vanhassa asiakirjassa vuodelta 1600 puhutaan myös ”Jumalan lestistä”. Myöhemmin lesti on saattanut tarkoittaa [[terva]]mittaa, kahtatoista [[tynnyri|tervatynnyriä]].<ref name="Perinnealbumi">{{kirjaviite | Tekijä=Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen |Nimeke= Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2|Julkaisupaikka=Kuopio| Julkaisija=
==Historia==
Rivi 71:
Tervanpolton merkitys oli vielä [[1800-luku|1800-luvun]] alkupuolella melko suuri Lestijärvellä. Kaikki muut Suur-Lohtajan kylät halusivat lopettaa tervanpolton, koska heillä ei ollut enää metsiä siihen tarkoitukseen. Tammikuussa 1840 annetulla kuvernöörin päätöksellä tervaveroa vastaan tapahtuva tervanpoltto kruununmetsistä loppui vähitellen. Erityisen vaikeata määräyksen noudattaminen oli lestiläisille, rangaistiin käräjillä useasti metsän haaskauksesta. [[Suuret nälkävuodet|Suuret kato- ja nälkävuodet]] vaikeuttivat jo ennestään vähävaraista Lestijärven elämää. Pitäjän kokous teki 11. marraskuuta 1867 anomuksen keisari ja suuriruhtinas [[Aleksanteri II|Aleksanteri II:lle]] saada muuttaa pois johonkin [[Venäjä]]n eteläosaan. Samalla lestijärveläiset kieltäytyivät vastaanottamasta kuvernöörin tarjoamaa lainaa, koska vain muutamat harvat talolliset joutuisivat vastaamaan siitä pääosan asukkaista ollessa varattomia. Kirkonkokous päätti 30. marraskuuta 1880 perustaa Lestijärvelle [[kiertokoulu]]n, jos kuvernöörinvirasto sallisi käyttää kunnan osuuden viinaverorahoista koulun ylläpitoon. Kun viinaverorahoja ei saatukaan käyttöön, lykkäytyi kiertokoulun perustaminen vuoteen 1884, jolloin päätettiin kouluajaksi vuodessa neljä kuukautta. Kiertokoulu toimi vuoteen 1924. Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylässä 1895.<ref name="Perinnealbumi" />
Lestijärveläisten lukumäärä oli ylittänyt tuhannen asukkaan rajan 1907. Voimakkaasta [[Siirtolaisuus|siirtolaisuudesta]] johtuen todellinen asukasluku jäi kuitenkin reilusti alle tuhannen, esimerkiksi 1893–1912 ”[[Amerikan manner|rapakon taakse]]” lähti Lestijärveltä 282 henkeä.<ref name=" Perinnealbumi" /> Asukasluku kasvoi tasaisesti koko [[1900-luku|1900-luvun]] alun, [[1960-luku|1960-luvulla]] kunnan asukasmäärä oli yli 1 700. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä voimakkaasti. [[Maaltamuutto]] ja Kanalan kylän liittäminen Halsuaan vähensivät asukasluvun [[1970-luku|1970-luvun]] loppuun mennessä runsaaseen tuhanteen. [[1980-luku|1980-luvulla]] kunnan asukasluku kasvoi hieman, mutta kääntyi kuitenkin laskuun ja 2011 kunnan väkimäärä oli 857.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Heikki Susiluoma|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 246|Julkaisupaikka=
==Väestönkehitys==
| |||