Ero sivun ”Toholampi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
julk.t.
Rivi 32:
 
==Historia==
Ihminen saapui Toholammin seudulle [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisen kulttuurin]] aikoihin. [[Kivikausi|Kivikautisia]] asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. [[Pronssikausi|Pronssi-]] ja [[Rautakausi|rautakautisia]] löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta.<ref name=" Perinnealbumi">{{kirjaviite | Tekijä=Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen |Nimeke= Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2|Julkaisupaikka=Kuopio| Julkaisija=Savon SanomainKimy-kustannus Kirjapaino Oy|Vuosi=[[1980]] |Tunniste= ISBN 951-840-003-2 }}</ref>
 
[[1100-luku|1100 jaa.]] [[suomalaiset]] saapuivat [[Saamelaiset|saamelaisten]] erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. [[Kainulaiset|Kainulaisiksi]] ja myöhemmin [[Pirkkalaiset|pirkkalaisiksi]] nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin [[Satakunta|Satakunnasta]] ja [[Suur-Pirkkala]]n pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui [[1200-luku|1200-luvulla]] asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa [[Karkku|Karkun]] pitäjän Oravalassa nyk. Oravula. Myös [[hämäläiset]] ulottivat eräretkensä [[Pohjanmaa]]lle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat [[Päijänne|Päijänteen rannoille]].<ref name="Perinnealbumi " />
Rivi 47:
Suomessa annettiin [[6. helmikuuta]] 1865 asetus ”Kunnallishallinnosta maalla”. Toholammin kirkonkokous asetti [[17. syyskuuta]] [[1865]] kunnallishallituksen. Kunnallislautakunnan valitseminen ei onnistunutkaan ensi kerralla, sillä vastustajat olivat koonneet rivinsä. ”''Ja niin nousi, kauhia möyky väen seassa, joka yhdellä suulla huusi, ettei semmoisia uusia laitoksia ollenkaan tarvita, että ne ainoastaan myötänsä tuovat uusi ulosmenoja ja muuta senkaltaista''”, toteaa kappalainen V.F. Lilius pöytäkirjassaan.<ref name="Perinnealbumi " />
 
Vuonna [[1900]] Toholammin asukasluku oli 3&nbsp;674 ja [[1910]] 4&nbsp;426. Vaikka Toholammin asukasluku kasvoi [[1900-luku|1900-luvun alussa]], [[siirtolaisuus]] vähensi kunnan asukasmäärää. Vuosien [[1872]] [[1917]] välisenä aikana Toholammilta lähti 2&nbsp;042 ihmistä hakemaan parempaa elämää [[Amerikka|Amerikasta]]. Suurimmat siirtolaisvuodet olivat [[1893]]–[[1902]]. Tällöin Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli 20 tai enemmän siirtolaista tuhatta kohti vuodessa. Muita tähän ryhmään kuuluvia kuntia olivat [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan]] [[Isokyrö]], [[Etelä-Pohjanmaa]]n [[Kortesjärvi]] ja [[Alajärvi]]. Kun [[Yhdysvallat]] alkoi [[1920-luku|1920-luvulla]] rajoittaa siirtolaisten tuloa maahansa, suuntasivat toholampilaiset toiveensa [[Kanada]]an. Vähitellen alkoi siirtolaisten määrä vähentyä, tähän syynä oli elintason paraneminen Suomessa.<ref name=" SuurLohtaja2">{{kirjaviite | Tekijä=Leevi Junkala, Maria Niemelä |Nimeke=Suur-Lohtajan Historiahistoria 2|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=KeskiSuur-PohjanmaanLohtajan historiatoimikunta Kirjapaino|Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 951-99109-9-9 }}</ref><br>
Kunnan asukasluvun huippu saavutettiin vuonna [[1950]], jolloin asukkaita kunnassa oli jo lähes 5000. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti, sillä kunta ei pystynyt työllistämään kuin osan [[Maatalous|maataloudesta]] vapautuneesta väestöstä. Vuonna [[1975]] asukkaita oli enää 3828. [[1970-luku|1970-luvun lopulla]] kunnan väkiluku kääntyi kasvuun ja 4000 asukkaan raja ylitettiin jälleen, [[1985]] kunnan asukasluku oli 4&nbsp;070. [[1990-luku|1990-luvun alussa]] koettu [[lama]] käänsi Toholammin asukasluvun laskuun ja vuonna [[2011]] asukkaita oli 3&nbsp;462.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Riitta Koski, Kari-Pekka Karlsson|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7,|Sivut s.= 204|Julkaisupaikka=Keuruu Helsinki | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiön Otavan painolaitoksetOtava| Vuosi=[[ 1986]] |Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref>
 
==Väestönkehitys==