Ero sivun ”Mauno Rosendal” versioiden välillä

7 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
===Herännäishistorian aineiston keruu===
 
Herännäisyyden historiateoksen kirjoittaminen alkoi herännäisyyteen liittyvän muistitiedon keruulla, jota varten senaatti oli myöntänyt apurahan. Rosendal teki ensimmäisen ja pisimmän keräysmatkansa vuonna 1896. Hänen käyntikohteitaan Pohjanmaalla olivat olivat [[Ylivieska]], [[Alavieska]], [[Kalajoki]], [[Nivala]], [[Haapajärvi]] ja [[Pyhäjärvi]]. Savossa hän kävi [[Lapinlahti|Lapinlahdella]], [[Kuopio]]ssa sekä [[Nilsiä]]ssä. Savosta Rosendal matkusti Karjalaan käyden [[Liperi (kunta)|Liperissä]], [[Joensuu]]ssa, [[Jaakkima]]ssa, [[Kirvu]]ssa, [[Viipuri]]ssa, [[Taipalsaari|Taipalsaarella]] ja [[Lappeenranta|Lappeenrannassa]]. Sieltä hän matkusti Porvooseen ja Helsinkiin arkistotutkimuksia varten. Helsingistä hän jatkoi Hämeenlinnan kautta [[Turku]]un, josta käsin hän kävi keräämässä tietoja [[Rukoilevaisuus|rukoilevaisuudesta]]. Ensimmäisellä matkallaan Rosendal tapasi muun muassa [[Paavo Ruotsalainen|Paavo Ruotsalaisen]] tyttären, [[Jonas Lagus|Jonas Laguksen]] vävyn ja [[Lauri Stenbäck]]in sisaren. Karjalassa hän sai tietoja muun muassa [[Henrik Renqvist]]istä ja [[Johan Fredrik Bergh|J.&nbsp;F. Berghistä]]. Helsingissä hän tutustui [[Juhani Aho]]on, joka tarjosi oman kirje- ja aineskokoelmansa Rosendalin käytettäväksi. Porvoossa suorittamiensa arkistotutkimusten perusteella hän päätyi rajamaan työnsä parhaiten tuntemaansa 1800-luvun herännäisyyteen, koska varhaisemman herännäisyyden käsittely olisi aineiston laajuuden ja hajanaisuuden takia ollut liian työlästä. Toisen matkan Rosendal suoritti saman vuoden kesällä [[Kainuu]]seen käyden [[Kajaani]]ssa, [[Ristijärvi|Ristijärvellä]] ja [[Sotkamo]]ssa.<ref>Kares 1947, s.&nbsp;160–165</ref>
 
===Teoksen kirjoittaminen ja vastaanotto===
Rekisteröitymätön käyttäjä