Ero sivun ”Pro Finlandia (adressi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
→Lähetystö: kh |
||
Rivi 25:
Maanantaina 26. kesäkuuta 1899 saapuivat lähetystön jäsenet eri tahoilta [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]].<ref name="Ö54">Öhquist, s. 54</ref> Kansainvälisessä lähetystössä olivat mukana herrat [[Adolf Erik Nordenskiöld|Nordenskiöld]], Brögger, Van der Wlugt, Norman-Hansen, [[Ludovic Trarieux|Trarieux]] ja Brusa,<ref name="Ö57" >Öhquist, s. 57</ref> <ref>Juva, 9 s. 30 </ref> jotka edustivat Ruotsia, Tanskaa, Hollantia, Norjaa, Ranskaa ja Italiaa. Trarieux oli Ranskan entinen oikeusministeri. Nimellisesti mukana oli myös edustajia Saksasta, Englannista ja Unkarista.<ref name="Klinge" /> Lähetystö otti ensin yhteyttä hoviministeri [[Voldemar Freedericksz]]iin, ja hänen välityksellään pyydettiin pääsyä keisarin luokse. Hän oli hyvin hämmästynyt kuullessaan, että lähetystöllä oli mukanaan kahdestatoista maasta kootut adressit, joiden allekirjoittajina oli tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja politiikan etevämpiä edustajia Euroopasta.<ref name="Ö54" /> <ref>Juva, 9, s. 30-31</ref>
Ensin Freedericksz lupasi esittää lähetystön pyynnön keisarille ja viimeistään torstaina ilmoittaa vastauksen lähetystölle, mutta jo seuraavana päivänä, keskiviikkona 28. kesäkuuta, hän kertoi asiaa tarkemmin harkittuaan, että tässä tapauksessa pyyntö on esitettävä sisäministeri [[Ivan Goremykin]]ille. Lähetystön jäsen Nordenskiöld, joka tunsi silloisen ulkoministerin [[Mihail Muravjov]]in, yritti tavoittaa häntä, mutta sai kuulla,
Lähetystö sai kansanjoukot ympärilleen palatessaan Suomen läpi kotimaihinsa.<ref>Juva, 9, s. 27, 34–44</ref><ref>Parmanen, s. 76</ref> Lähetystön kunniaksi järjestettiin [[Helsinki|Helsingissä]] aamiaispäivälliset [[Kaivohuone]]ella.<ref name=TSK /> Vaikka lähetystö oli epäonnistunut tehtävässään, tunnelma oli täynnä riemua ja innostusta, paikalla oli jäseniä kaikista silloisista valtiollisista puolueista, muun muassa [[Agathon Meurman]] ja [[Thiodolf Rein|Th. Rein]]. [[C. G. Estlander]] piti puheen ranskaksi.<ref>Murrosajoilta II, Setälä, E. N., s. 534 </ref><ref>Zilliacus, s. 32</ref><ref>Juva, 9, s. 35,37</ref>
| |||