Ero sivun ”Sofia Lybecker” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: '''Sofia Lybecker''', o. s. ''Franzén'' (27. joulukuuta 1816 Raahe – 27. kesäkuuta 1847 Helsinki) oli suomalainen kauppiaantytär ja Raahessa yhä toimi... |
p Pilkkuvirheitä (paljon) korjattu |
||
Rivi 1:
'''Sofia Lybecker''', o. s. ''Franzén'' ([[27. joulukuuta]] [[1816]] [[Raahe]] – [[27. kesäkuuta]] [[1847]] [[Helsinki]]) oli suomalainen kauppiaantytär ja Raahessa yhä toimivan Lybeckerin koulun (nykyinen [[Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto]]) perustaja.<ref name=virtanen>[http://adsl199-7.kotinet.com/?id=historia Paula Virtanen 6.2.2013 : Sofian ystävänpäivälahja, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston sivut]</ref><ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=260 SKS Biografiakeskus : Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917 : Georg Henrik Lybecker]</ref>
Sofia Lybeckerin vanhemmat olivat raahelainen [[kauppaneuvos]] [[Zachris Franzén]] ja Johanna Lang (1796–1826), jonka isä oli raahelainen kauppias ja laivanvarustaja [[Johan Lang]]. Hän kävi [[mamsellikoulu]]a Raahessa ja asui sitten kolmen vuoden ajan [[Tukholma]]ssa setänsä runoilija ja piispa [[Franz Mikael Franzén]]in luona. Hän sai 1826 perintönä huomattavan rahasumman äidiltään, joka kuoli Sofian ollessa kymmenvuotias. Sofia päätti jo varhain perustaa perintörahoilaan Raaheen koulun varattomille tytöille, jossa nämä voisivat opiskella kristinoppia, luku-, lasku- ja kirjoitustaitoa sekä hankkia kädentaitoja erilaisissa käsitöissä. Hän asetti ehdoksi naimisiinmenolle sen, että tuleva sulhanen hyväksyisi perintörahojen käytön tähän tarkoitukseen.<ref name=virtanen/>
Sofia Lybecker meni naimisiin 1843 everstiluutnantti, myöhemmin kenraalimajuri [[Georg Henrik Lybecker]]in (1799–1885) kanssa ja hääpäivänään 14. helmikuuta he allekirjoittivat Lybeckerin tyttökoulun lahjoitus- ja perustamisasiakirjan. Perintösummalla, joka oli 2 285 hopearuplaa 71 3/7 kopeekkaa, perustettiin rahasto, jonka korkotuloilla rahoitettiin koulun toiminta. Koulun opettajiksi Sofia Lybecker valitsi suomea puhuneet ja mamsellikoulua käyneet merimies Lindmanin tyttäret Susanna ja Liisu Lindmanin. Itse hän ei osallstunut koulun toimintaan, vaan muutti miehensä mukana Etelä-Suomeen. Koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa vuoden kuluttua tästä. Koulu sai oman talon vuonna 1859, kun Sofia Lybeckerin nuorempi sisar Helene Bergbom
Sofia Lybecker kuoli neljännen lapsensa synnytykseen 31-vuotiaana vuonna 1847. Lybeckerin neljästä tyttärestä tunnetuin oli runoilija [[Fanny Lybecker]]. Sofia Lybeckerin mukaan on nimetty Raahessa Sofia Lybeckerin katu jonka varrella Lybeckerin opisto sijaitsee nykyisin. <ref name=matka/>
|