Ero sivun ”Hiukkaskiihdytin” versioiden välillä

549 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Verkkoviitemalline kirjaviitteeksi, →‎Aiheesta muualla: malline linkkiin ja pari uutta lisää.
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 109.240.0.216) ja palautettiin versio 16327057, jonka on tehnyt Xyzäö: Tälläinen tarvitsee lähteen.)
(Verkkoviitemalline kirjaviitteeksi, →‎Aiheesta muualla: malline linkkiin ja pari uutta lisää.)
'''Hiukkaskiihdytin''' on laite, joka [[sähkökenttä|sähkökentän]] avulla kiihdyttää ja [[magneettikenttä|magneettikentän]] avulla suuntaa sähköisesti [[sähkövaraus|varautuneita]] hiukkasia.
 
Hiukkaskiihdyttimiä on muun muassa [[televisio]]n [[kuvaputki|kuvaputkissa]] ja lääketieteen [[röntgenkuva]]n ottamiseen tarvittavissa [[röntgenputki]]ssa, mutta suurimmat hiukkaskiihdyttimet ovat jopa kymmenien kilometrien mittaisia [[hiukkasfysiikka|hiukkasfysiikan]] tutkimukseen käytettäviä laitteita.<ref>{{VerkkoviiteKirjaviite | Osoitewww = http://www.slac.stanford.edu/cgi-wrap/getdoc/slac-pub-7731.pdf | Nimeke = The Klystron: A Microwave Source of Surprising Range and Endurance| Tekijä = George Caryotakis, George| Tiedostomuoto = PDFpdf | SeliteSivut = Sivut: 1, ja8 8| JulkaisuSelite = SLAC–PUB–7731 April 1998 – Rev | AjankohtaVuosi = huhtikuu 1998 | Julkaisupaikka = Stanford CA 94309 | Julkaisija = Stanford Linear Accelerator Center, Stanford University| Viitattu = 28.3.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2010/11/tiedote-2010-11-10-10-32-02-850468 | Nimeke =
Uusi hiukkaskiihdytin vihitään käyttöön | TekijäJulkaisu = |Jyväskylän Tiedostomuotoyliopisto = | Selite = | Julkaisu = jyu.fi| Ajankohta = 15. marraskuuta 2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Viitattu = 28.3.2013 | Kieli = {{fi}}}}</ref>
 
Yksinkertaisin hiukkaskiihdytin on [[tyhjiö]]putki, jonka toisessa päässä on varattujen hiukkasten lähde, esimerkiksi [[katodi]], jos hiukkaset ovat [[elektroni|elektroneja]]. Toisessa päässä putkea on tällöin vastakkaismerkkinen [[anodi]]. Putken päiden väliin luodaan siis suuri [[jännite]], joka saa varatut elektronit pyrkimään anodin luo. Tutkimuskäytössä suuret kiihdyttimet voidaan rakentaa ympyrän muotoon, jolloin hiukkaset kiertävät ympyrärataa.
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Verkkoviite | Osoite = https://home.cern/ | Nimeke = Home – CERN – Accelerating science | Julkaisu = CERN | Viitattu = 4.2.2019}}
* [http://home.web.cern.ch/] CERN:in verkkosivut, (englanniksi)
* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5669258 | Nimeke = Hiukkasille kyytiä uudessa kiihdyttimessä | Ajankohta = 11.4.2012 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 4.2.2019}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2010-11-15/Suomen-kiihdytinylpeyden-uusi-syklotroni-vihit%C3%A4%C3%A4n-t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-3298177.html | Nimeke = Suomen kiihdytinylpeyden uusi syklotroni vihitään tänään käyttöön | Ajankohta = 15.11.2010 | Julkaisu = Teknikka & Talous | Viitattu = 4.2.2019}}
 
[[Luokka:Hiukkaskiihdyttimet|*]]