Ero sivun ”Proteiini” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) löytö- ja tutkimushistoriaa |
|||
Rivi 20:
Ihmisen elimistö ei kykene varastoimaan proteiineja hyvin, vaan se voi hyödyntää kerrallaan vain 20–40 grammaa proteiinia, ja ylimäärä hapetetaan energiaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/seitseman-kysymysta-proteiineista-asiantuntijat-vastaavat/1339057 | Nimeke =Seitsemän kysymystä proteiineista – asiantuntijat vastaavat | Tekijä =Juha Hulmi | Ajankohta =10.6.2013 | Julkaisija =Savon Sanomat | Viitattu = 12.5.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01080 | Nimeke =Voimaharjoittelu ja ruokavalio | Tekijä =Jan Sundell | Ajankohta =20.9.2012 | Julkaisija =Terveyskirjasto, Lääkärilehti Duodecim | Viitattu = 12.5.2014 }}</ref>
Paljon proteiineja sisältävät muun muassa [[juusto]], [[kala]], [[palkokasvi|palkokasvit]], [[liha]], [[kana]], [[kananmuna|kananmunat]] ja [[pähkinä]]t<ref>Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli. http://www.fineli.fi/foodlist.php?lang=fi</ref>. Myös [[maito]] ja [[Maitotuote|maitotuotteet]] ovat tärkeitä proteiininlähteitä. Usein ihmiset saavat kuitenkin valtaosan proteiinista erilaisista viljatuotteista, kuten [[leipä|leivästä]] ja [[pasta]]sta. Kaikki kasvikset sisältävät proteiinia, mutta tuoreissa hedelmissä proteiinien osuus on melko alhainen. Proteiinien ravitsemuksellinen laatu määritellään niiden sisältämien aminohappojen mukaan. Lähes kaikki eläin- ja kasviproteiinit sisältävät ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, mutta hyvin vaihtelevina pitoisuuksina. Eläinkunnan proteiineissa [[Liivate|liivatetta]] lukuunottamatta ja
Joidenkin elintarvikkeiden proteiinipitoisuuksia:
| |||