Ero sivun ”Vapaaehtoinen lapsettomuus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) p →Aiheesta muualla: pois fbclid (Facebookin seurantatunniste) |
kh |
||
Rivi 15:
== Vapaaehtoisen lapsettomuuden syitä ==
Vapaaehtoinen lapsettomuus on monipuolinen ilmiö ja päätöksen teon taustalla olevien tekijöiden kirjo on laaja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/pinnalla/04daedd3-9c67-460f-9e24-eadd08e4120c_iq.shtml|nimeke=”Et tiedä rakkaudesta mitään ennen lapsia” - vapaaehtoisesti lapseton kuulee karuja kommentteja|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-10-13|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>Huhtala, 2015, s. 12</ref> Osa vapaaehtoisesti lapsettomista tietää
Vapaaehtoisesti lapsettomien on havaittu perustelevan lapsettomuuden valintaansa kahdesta näkökulmasta: joko lapsettomuus nähtiin vetovoimaisena tai äitiys luotaantyöntävänä.<ref>Autio, 2018, s. 8</ref>
Rivi 21:
Ihminen voi valita lapsettomuuden esimerkiksi, koska ei tahdo [[parisuhde]]tta, lasta, [[Ympäristönsuojelu|ekologisista]] syistä, tai koska vastustaa [[ydinperhe]]mallia.<ref name=":3" /><ref name=yle>{{Verkkoviite |osoite= http://yle.fi/uutiset/3-9161699 |nimeke=”Olen aina tiennyt, etten halua lapsia” |julkaisu=Yle Uutiset |viitattu=12.10.2016}}</ref> Vapaaehtoisesti lapseton voi kokea lapsiperhe-elämän vastenmieliseksi.<ref name=":12">{{Verkkoviite |osoite= http://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/taman_takia_en_halua_lasta_kolme_tarinaa |nimeke= Tämän takia en halua lasta – kolme tarinaa |julkaisu=Me Naiset |ajankohta=2015-10-25 |viitattu=2017-06-25 }}</ref> Osa voi kokea ajatuksen lapsen hoidosta liian raskaaksi.<ref>{{Verkkoviite |osoite= http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tajusin-10-vuotiaana-ettei-lapsia-tarvitse-hankkia-aloite-steriloimisian-laskusta-keraa-nihkeasti-kannatusta/756019/ |nimeke="Tajusin 10-vuotiaana, ettei lapsia tarvitse hankkia" - Aloite steriloimisiän laskusta kerää nihkeästi kannatusta |julkaisu=Kaleva.fi |viitattu=2017-06-26 }}</ref><ref name=":21">{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/kotimaa/mina-ja-vaimo-emme-jaksa-lastenhoitoa-sterilisaation-helpottamista-ajetaan-kansalaisaloitteella-200323417/|nimeke="Minä ja vaimo emme jaksa lastenhoitoa" – sterilisaation helpottamista ajetaan kansalaisaloitteella - Aamulehti|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2017-08-13|viitattu=2017-08-14 }}</ref> Hän voi kokea tiedossaan olevien perheellisten parisuhteet onnettomiksi ja kammoksua lapsiin liittyviä huolen tunteita.<ref name=":12" />
Lapsuudessa koettu perheväkivalta voi olla myös yksi syy.<ref>{{Verkkoviite |osoite= http://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/280697-tutkimus-isoveli-teki-lapsettomaksi |nimeke=Tutkimus: Isoveli teki lapsettomaksi |tekijä=Heikki Kemppainen |julkaisu=Lappeenrannan Uutiset |viitattu=2017-06-25 }}</ref><ref>Salo, 2001, s. 42</ref> Koulukiusaaminen voi myös vaikuttaa.<ref name=":42">{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sonja-34-on-paattanyt-ettei-koskaan-hanki-lapsia-yha-useampi-suomalainainen-tekee-saman-ratkaisun-en-halua-vangiksi-elamaan-jota-en-halua/7041740#gs.5JTcpow|nimeke=Sonja, 34, on päättänyt, ettei koskaan hanki lapsia – yhä useampi suomalaisnainen tekee saman ratkaisun: ”En halua vangiksi elämään, jota en halua”|julkaisu=mtv.fi|viitattu=2018-08-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Ihminen voi katsoa, ettei itse sovi vanhemmaksi.<ref name=":14">{{Verkkoviite |osoite= http://www.savonsanomat.fi/etusivu/Lykk%C3%A4yst%C3%A4-tai-vahva-ei-n%C3%A4in-yh%C3%A4-useampi-suhtautuu-lastensaantiin/931689 |nimeke=Lykkäystä tai vahva ei: näin yhä useampi suhtautuu lastensaantiin |tekijä=Pirjo Tiihonen |julkaisu=savonsanomat.fi |Julkaisija = Savon Sanomat |viitattu=2017-06-25 }}</ref> Osa sanoo syyksi sen, etteivät ole keksineet syytä sille miksi lapsia
Muita syitä lapsettomuuteen voivat olla [[Perinnöllinen sairaus|perinnölliset terveysongelmat]].<ref name=":45" /> [[Feminismi|Feminististen]] näkemysten on todettu laskevan syntyvyyttä.<ref>Salo, 2001, s. 29</ref> Vastenmielisyyden tunne lapsia kohtaan ja raskauden pelko voivat olla syynä vapaaehtoiseen lapsettomuuteen.<ref>Uotila, 1998, s. 32</ref>
Valintaan voi vaikuttaa [[työttömyys]] tai sen uhka.<ref name=":44">{{Verkkoviite|osoite=http://vaestoliitonblogi.com/2016/03/14/vauvakaipuu-ei-kosketa-kaikkia/|nimeke=Vauvakaipuu ei kosketa kaikkia|viitattu=2016-03-14}}</ref> Urasuuntautuminen voi olla yksi syy.<ref>Salo, 2001, s. 46</ref>
Vapaaehtoisesti lapseton voi myös katsoa lisääntymisen olevan itsekästä, ja he voivat kokea vanhemmuuden sosiaalisesti ja emotionaalisesti rajoittavana tekijänä.<ref name=":14" />
Rivi 33:
Vapaaehtoisesti lapseton voi kokea niin sanotun vauvakuumeen täysin itselleen vieraaksi asiaksi.<ref name=ypr45/> Vapaaehtoisesti lapseton ei välttämättä koe minkäänlaista [[Hoivaamisvietti|hoivaviettiä]] vauvoja ja lapsia kohtaan, eikä pidä niitä söpöinä.<ref name=":37">{{Verkkoviite|osoite=https://www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi/toimittajalta-lapseton-omasta-tahdosta-15888759/|nimeke=Toimittajalta: Lapseton, omasta tahdosta - Lapin Kansa|julkaisu=Lapin Kansa|ajankohta=2017-02-03|viitattu=2017-06-25}}</ref><ref name=":13">{{Verkkoviite|osoite=https://kotiliesi.fi/jutut/ihmiset-ilmiot/vanhoillislestadiolaisuuden-jattanyt-maria-kun-ymmarsin-lopulta-olevani-uskonnon-uhri-hapea-hellitti/|nimeke=Vanhoillislestadiolaisuuden jättänyt Maria: ”Kun ymmärsin lopulta olevani uskonnon uhri, häpeä hellitti” - Kotiliesi.fi|julkaisu=Kotiliesi.fi|ajankohta=2017-06-11|viitattu=2017-06-25}}</ref> Osa vapaaehtoisesti lapsettomista suuntaa hoivaviettinsä lemmikkeihin ja monet ovatkin eläinrakkaita.<ref>Salo, 2001, s. 61–62</ref>
Vapaaehtoisen lapsettomuuden taustalla ei yleensä ole lapsiin kohdistuva [[viha]], vaan monet ovat tekemisissä lasten kanssa joko työn, sukulaisten tai ystävien perheen kautta.<ref>Jouhkimo & Kokki, 2000, s. 72</ref><ref name=":42" /> Vapaaehtoisesti lapseton voi kokea lapsen enemmänkin uhkana sekä rajoitteena elämälleen, ja erityisesti naiset voivat kokea lapsen uhkaksi identiteetilleen
Taustalla voi myös olla joutuminen uskonnon uhriksi.<ref name=":13" /> Vapaaehtoisesti lapsettoman oma uskonnollisuus voi olla vähäinen.<ref>Jouhkimo & Kokki, 2000, s. 11</ref> Joissain tapauksissa kyse on kuitenkin vahvasta uskonnollisuudesta, jolle omistaudutaan uskonnollisesti suuntautuneen työn kautta ja vahvistusta lapsettomuuteen haetaan uskonnollisista teksteistä.<ref>Salo, 2001, s. 47–48</ref>
=== Vapaaehtoisesti lapsettomien persoonallisuus ===
Tutkittaessa vapaaehtoisesti lapsettomien persoonallisuutta, he saivat sovinnollisuudessa ja ulospäinsuuntautuneisuudessa matalammat pisteet
== Tutkimus ==
=== Ulkomainen tutkimus ===
Norjalaistutkimus vuodelta 2012 toteaa, että lapseton on usein varsin onnellinen yksilö.<ref>{{Verkkoviite |osoite= http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/en_ymmarra_miksi_ihmiset_tekevat_lapsia_ymmarratko_sina |nimeke=”En ymmärrä, miksi ihmiset tekevät lapsia” – ymmärrätkö sinä? |julkaisu=Me Naiset |viitattu=2016-11-26 |ajankohta=2016-08-28}}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite= http://sciencenordic.com/older-people-just-happy-without-children |nimeke=Older people just as happy without children |julkaisu=sciencenordic.com |viitattu=26.11.2016 | Kieli={{en}} }}</ref> [[Mielenterveyden häiriö|Mielenterveysongelmien]] ei ole todettu tanskalaisessa tutkimuksessa vuonna 2012 olevan sen yleisempiä lapsettomilla
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vuonna 2017 vapaaehtoisen lapsettomuuden on todettu herättävän amerikkalaisissa voimakkaita ennakkoluuloja.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.voice.fi/suhteet/a-140408 |nimeke=Tutkimus selvitti, millaisiin pariskuntiin kohdistuu eniten vihaa - yllättääkö tulos? |julkaisu=Voice.fi |ajankohta=2017-03-06 |viitattu=2017-06-26}}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.sciencedaily.com/releases/2017/03/170301084924.htm |nimeke=Study finds participants feel moral outrage toward those who decide to not have children |julkaisu=ScienceDaily |viitattu=2017-06-26 |ietf-kielikoodi=en}}</ref>Yhdysvalloissa vuonna 2005 julkaistun haastattelututkimuksen mukaan miehet mainitsivat naisia useammin lapsettomuuden syyksi myös lasten hankkimisen vaatimat taloudelliset ja muut uhraukset.<ref name=":35">{{Lehtiviite|Tekijä=Kristin, Park|Otsikko=Choosing Childlessness: Weber’s Typology of Action and Motives of the Voluntarily Childless|Julkaisu=Sociological Inquiry|Ajankohta=2005|Vuosikerta=75|Sivut=372-402|Tunniste=DOI 10.1111/j.1475-682X.2005.00127.x|www=http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1475-682X.2005.00127.x/abstract;jsessionid=40EDFD9DD38E22BC2C029DB91CFA6BE1.f03t02|www-teksti=tiivistelmä verkossa|Viitattu=2.3.2014|Kieli={{en}}}}</ref> Ulkomaisissa tutkimuksissa korkean koulutuksen ja lapsettomuuden välillä on todettu olevan yhteys.<ref name=huh11>Huhtala, 2015, s. 11</ref>
Rivi 55:
Väestöliiton tutkimuksen mukaan vapaaehtoiseen lapsettomuuteen vaikuttavat sopivan kumppanin puute, epävarmuus tulevaisuudesta ja pitkät opiskeluajat.[[Vapaaehtoinen lapsettomuus#cite%20note-30|[30]]] Useiden tutkijoiden ja myös Väestöliiton kanta on se, että valtio ei voi eikä sen pidä puuttua ihmisten perhesuunnitelmiin.<ref name="sk" /> Väestöliitosta on arveltu että ympäristösyyt toimivat ikään kuin hyvänä selityksenä vapaaehtoiselle lapsettomuudella.<ref name=":36">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10029294|nimeke=Nämä naiset eivät tee lapsia, koska haluavat pelastaa maapallon – “En synnytä yhtään kuluttajaa lisää”|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-02-12 }}</ref>
Suomalaisessa aikuisuutta koskeneessa tutkimuksessa vapaaehtoista lapsettomuutta on hiukan käsitelty yhtenä aikuisuuden piirteenä vuonna 2015.<ref>Laakkonen, 2015, s. 220, 261</ref> Suomalaistutkimuksen mukaan vapaaehtoisesti lapsettomien ja lapsen tehneiden arvomaailmalla ei ole juurikaan eroa ja ajatus vapaaehtoisesti lapsettomasta itsekkäänä uraohjuksena on [[myytti]].<ref name=":32">{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vapaaehtoinen-lapsettomuus-ei-vain-valinta-lapsettomuudesta-saa-kuulla-viela-steriloitaessakin/6865400#gs.s6OLZUI|nimeke=Vapaaehtoinen lapsettomuus ei vain valinta – lapsettomuudesta saa kuulla vielä steriloitaessakin|julkaisu=mtv.fi|viitattu=2018-04-14}}</ref> Suomalaisten tutkimusten mukaan lapsettomuuden on todettu olevan yleisempää pienituloisten keskuudessa.<ref>Huhtala, 2015, s. 11</ref>
Suomessa vapaaehtoisesta lapsettomuudesta on valmistunut yliopistoista ainakin kaksitoista [[pro gradu]]-työtä sosiologian<ref>Karppinen, 2014, tiivistelmä</ref><ref>Kuivalainen, 2014, s. 2</ref><ref>Jouhkimo & Kokki, 2000, s. 1–4</ref><ref name=":3" /><ref>Viherä, 2010, metadata</ref> yhteiskuntapolitiikan<ref>Salo, 2001, s. 2</ref>, kasvatustieteen <ref>Uotila, 1998, tiivistelmä</ref><ref name=":26">{{Verkkoviite|osoite=http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/102223/GRADU-1509011154.pdf?sequence=1|nimeke=Gradu Vapaaehtoinen lapsettomuus ja aikuisuus|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref><ref>Autio, 2018, s. 2</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60686|nimeke=Pro gradu vapaaehtoinen lapsettomuus parihaastatteluissa.|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> ja sosiaalitieteiden<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://helda.helsinki.fi/handle/10138/169857 |nimeke=Syntynyt lapsettomaksi. Vapaaehtoinen lapsettomuus luonnollisena valintana. |viitattu=2016-12-07 |ajankohta=2016-12-01 }}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite= https://helda.helsinki.fi/handle/10138/33247 |nimeke=Minusta ei sitten tullut äitiä |viitattu= }}</ref> aloilta sekä kaksi ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä sosiaalialalta.<ref>Huhtala, 2015, s. 2</ref><ref>Ervasti, 2018, tiivistelmä</ref>
Näiden lisäksi vapaaehtoista lapsettomuutta on käsitelty myös folkloristiikan [[pro gradu]] -työssä, joka käsittelee lapsettomuutta yleisellä tasolla.<ref>Ykspetäjä-Remes, 2017, s. 1</ref> Vapaaehtoista lapsettomuutta on sivuttu myös gradussa, joka käsittelee yhteiskunnallisia tekijöitä lasten hankinnassa.<ref name=":23">{{Verkkoviite|osoite=http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20090092/urn_nbn_fi_uef-20090092.pdf|nimeke=Gradu yhteiskunnallisuus ja lasten hankinta.|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
{|<!--taulukon määrite--> {{prettytable}}
Rivi 75:
| Epäitsekkäät, kollektiiviset motiivit: huoli väestönkasvusta, epäilykset omista kyvyistä vanhempana, huoli lapsista jne.|| Houseknecht 1987<ref name=Housek87 />
|-
| Raskauteen ja synnytykseen liittyvät pelot
|-
| Kulttuuri tukee naisten mahdollisuuksia eri rooleihin ja itsensä toteuttamiseen|| ISTAT Survey of Family and Social Subjects (2003)<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Meggiolaro, S. & Ongaro, F. | Otsikko=Choosing to be childfree: individual and contextual factors |Julkaisu =Rivista di Studi Familiari, Special Issue: Childfree | Ajankohta=2007 | Vuosikerta=12 | Numero =1 | Sivut=57-70 | Viitattu = | Kieli= {{en}}}}</ref>
Rivi 86:
=== Yhdistyksen toiminta ===
Vuonna 2013 Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry vaati julkisessa kannanotossa steriloimislain ikärajan laskemista 25 vuoteen, kuten
Yhdistys ajaa lapsettomien etua asuntopolitiikassa.<ref name="sk" /> Se on kiinnittänyt huomiota myös lapsettomien kohteluun sosiaaliturvan piirissä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ervasti|Nimeke=|Vuosi=2018|Sivu=7|Julkaisija=}}</ref>
Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry toteutti vuonna 2012
== Ehkäisy ==
Rivi 98:
{{Pääartikkeli|[[Sterilointi (kirurginen toimenpide)|Sterilointi]]}}
Osa vapaaehtoisesti lapsettomista hankkii [[Sterilisointi|sterilisaation.]] Suomessa ikäraja on kolmekymmentä vuotta, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa se on 25 vuotta, paitsi Tanskassa voi saada sterilisaation 18-24-vuotiaana kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen.<ref>[http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/109716-vapaaehtoisesti-lapsettomat-sterilisaation-ikaraja-on-liian-korkea Vapaaehtoisesti lapsettoma: Sterilisaation ikäraja on liian korkea.] Helsingin Uutiset</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.socialmedicin.rm.dk/abort-og-sterilisation2/sterilisation/andrede-regler-om-sterilisation/|nimeke=Ændrede regler om sterilisation|julkaisu=www.socialmedicin.rm.dk|viitattu=2018-06-25|ietf-kielikoodi=da}}</ref> Vapaaehtoisesti lapsettomat katsovat
== Politiikka ==
Yksittäiset [[Poliitikko|poliitikot]] ovat satunnaisesti painostaneet ihmisiä lapsentekoon.<ref name=":33">{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/uutiset/vapaaehtoisesti-lapsettoman-mieli-ei-muutu-politiikalla-mutta-painostus-loukkaa-asenne-on-etta-nainen-on-nainen-vain-ollessaan-aiti-200877989/|nimeke=Vapaaehtoisesti lapsettoman mieli ei muutu politiikalla, mutta painostus loukkaa: ”Asenne on, että nainen on nainen vain ollessaan äiti”|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2018-04-14|viitattu=2018-04-15 }}</ref> Heitä ovat
Yhteiskunta kannustaa lasten tekoon erilaisin poliittisin tukitoimin ja samalla normalisoi lapsiperheen yhteiskunnan perusyksikkönä, jolloin vapaaehtoisesti lapsettomatkin osallistuvat tukitoimiin verovaroin.<ref name=jk59>Jouhkimo & Kokki, 2000, s. 59</ref>
Rivi 113 ⟶ 111:
== Asenteista ==
=== Asenteet vapaaehtoiseen lapsettomuuteen ===
Lasten hankinta näyttäytyy useimmille ihmisille asiana, jota ei edes osata kyseenalaistaa ja tämän vuoksi lapsettomaksi jäämistä ei edes ymmärretä ajatella vaihtoehtona. Tästä johtuu
Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat kohdanneet [[Vähättely|vähättelyä]] elämäntapansa vuoksi, yleensä se on ilmennyt siinä, että heidän oletetaan muuttavan mielensä.<ref name="HS" /> Usein väitetään, että sopivan puolison löytyessä muuttuu mieli myös lastenteon suhteen.<ref name=":11" />
Rivi 135 ⟶ 133:
==== Lääkäreiden asenteet ====
[[Lääkäri|Lääkärit]] suhtautuvat joskus kielteisesti vapaaehtoisesti lapsettomien
Toisinaan lääkäri ainoastaan kysyy, että ymmärtääkö potilas toimenpiteen lopullisuuden.<ref name=":40">{{Verkkoviite|osoite=https://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva-olo/terveys/siiri-enoranta-teetti-sterilisaation-heti-kun-se-oli-mahdollista-en|nimeke=Siiri Enoranta teetti sterilisaation heti, kun se oli mahdollista: ”En ymmärrä, miksi 25-vuotias ei ole tarpeeksi kypsä päättämään”|julkaisu=Me Naiset|ajankohta=2018-06-28|viitattu=2018-06-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
==== Kansainväliset asenteet ====
Suhtautumisen on todettu olevan myönteisintä [[Skandinavia|Skandinaviassa]] sekä Länsi-Euroopassa, mutta kielteisintä se on Itä-Euroopassa. <ref>Kuivalainen, 2014, s. 35</ref> EU-maissa keskimäärin neljä prosenttia miehistä ja kolme prosenttia naisista piti lapsettomuutta ihanteenaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/?x27363=4020470|nimeke=Vapaaehtoinen lapsettomuus ei ole yleistynyt Euroopassa - Väestöliitto|julkaisu=www.vaestoliitto.fi|viitattu=2018-04-26|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Britanniassa syntyi pääministerikilpailun loppuvaiheilla poliittinen kohu pääministeri Theresa Mayn lapsettomuudesta.<ref name=":31" /> Venäjällä vapaaehtoinen lapsettomuus on haluttu kieltää lainsäädännöllä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000625778.html|nimeke="Omavalintainen lapsettomuus" halutaan kieltää Venäjällä|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2013-06-18|viitattu=2017-06-26}}</ref>
=== Vapaaehtoisesti lapsettomien oma asennoituminen ===
|