Ero sivun ”Kuuban ohjuskriisi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
AB (keskustelu | muokkaukset) Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.76.147.159) ja palautettiin versio 17867441, jonka on tehnyt AB: sotkemista |
maailmaa |
||
Rivi 33:
==Kriisin kärjistyminen==
Tilanne kärjistyi kun yhdysvaltalainen [[U-2|Lockheed U-2]] -vakoilukone kuvasi rakenteilla olevan neuvostoliittolaisen [[R-12 Dvina|R-12]]-tyyppisten [[IRBM|keskimatkan ballististen ohjusten]] tuliasema-alueen Kuubassa lähellä [[San Cristóbal (Kuuba)|San Cristóbalia]] 14. lokakuuta 1962.<ref name="apunen">{{Kirjaviite | Tekijä =Osmo Apunen | Nimeke =Murrosaikojen maailmanpolitiikka | Vuosi =2004 | Kappale = | Sivu =286 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tampereen yliopisto | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =29.3.2008 }}</ref> Ohjuksien 2 000 kilometrin kantomatka uhkasi suoraan [[Washington (DC)|Washingtonia]] ja noin puolta Yhdysvaltain strategisten ohjusten tukikohdista. 20 minuutin lentoaika olisi lyhentänyt ohjuspuolustuksen ja vastaiskun mahdollisuuden varoitusaikaa huomattavasti. Terve
Lokakuun 19. päivään mennessä tiedustelulennot havaitsivat neljä valmista tuliasema-aluetta. Suunniteltu vahvuus oli 40 ohjusta. 22. päivä Yhdysvaltain presidentti [[John F. Kennedy]] ilmoitti televisiopuheessaan, että hyökkäys Kuubasta kostettaisiin Neuvostoliitolle, ja asetti saarron, joka esti enempien ohjusten laivaamisen Kuubaan.<ref name="apunen" /> Maihinnousua suunniteltiin, mutta Kuubassa oli taktisten ydinaseiden lisäksi 40 000 aseistettua neuvostoliittolaista sotilasta. 23. päivä Yhdysvallat nosti strategisten ilmavoimiensa valmiustilan [[DEFCON|DEFCON 2]] -tasolle.
| |||