Wikipedia

Ero sivun ”Tukholma” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p
päivityksiä
Rivi 51:
}}
 
'''Tukholma''' ({{k-sv|Stockholm}}) on [[Ruotsi]]n pääkaupunki ja samalla maan suurin [[Luettelo Ruotsin kunnista|kunta]].<ref>Virallisesti Ruotsissa ei ole ollut lainkaan kaupunkeja sen jälkeen, kun 1970-luvulla siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Juridisissa yhteyksissä Tukholmasta puhutaankin ''Tukholman kuntana'' (ruotsiksi ''Stockholms kommun''). Muissa yhteyksissä Tukholma on päättänyt käyttää nimitystä ''Tukholman kaupunki'' (ruotsiksi ''Stockholms stad'').</ref> Kaupunki sijaitsee [[Itämeri|Itämeren]] länsirannikolla Ruotsin keskiosassa. [[Ruotsin historialliset pääalueet|Ruotsin historiallisista pääalueista]] kaupunki kuuluu [[Sveanmaa]]han. Eteläosa Tukholmasta kuuluu [[Södermanland]]in maakuntaan ja pohjoisosa [[Uplanti|Uplannin]] maakuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lansstyrelsen.se/stockholm/SiteCollectionDocuments/Sv/om-lansstyrelsen/om-lanet/landskapssymboler.pdf | Nimeke = Landskapssymboler| Julkaisija =Länsstyrelsen | Viitattu = 2.12.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Tukholma kuuluu [[Tukholman lääni]]in ja toimii sen pääkaupunkina. Lisäksi kaupunki kuuluu alueeltaan lääniä vastaavaan [[Tukholman läänin maakäräjäkunta|Tukholman läänin maakäräjiin]]an, joka huolehtii esimerkiksi terveydenhuollosta ja joukkoliikenteestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sll.se/sll/templates/GuidePage.aspx?id=19054 | Nimeke = Hitta rätt i hälso- och sjukvården| Julkaisija =Stockholms läns landsting | Viitattu = 2.12.2012 | Kieli = {{sv}}}}</ref>
 
Vuoden 2015 lopussa Tukholmassa oli 923 516 asukasta,<ref name="kuntien_väkiluvut_2016"/> joten se on selkeästi [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] suurin kaupunki ja kunta. Koko Tukholman läänin käsittävässä [[Suur-Tukholma]]ssa asukkaita oli 2 198 044.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.scb.se/sv_/Hitta-statistik/Statistik-efter-amne/Befolkning/Befolkningens-sammansattning/Befolkningsstatistik/25788/25795/Helarsstatistik---Kommun-lan-och-riket/159277/|Nimeke = Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2014 och befolkningsförändringar 2013|Julkaisija = Statistiska centralbyrån|Viitattu = 11.4.2015|Kieli = {{sv}}}}</ref> Kaupungin väestötiheys oli 4 796,2 asukasta maaneliökilometriä kohti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scb.se/sv_/Hitta-statistik/Statistikdatabasen/Variabelvaljare/?px_tableid=ssd_extern%3aBefArealTathetKon&rxid=80b3faf8-e121-4e3f-95b9-335734dffd60 | Nimeke = Befolkningstäthet (invånare per kvadratkilometer), folkmängd och landareal efter region och kön. År 1991 – 2013 | Julkaisija = Statistiska Centralbyrå | Viitattu = 20.3.2014 | Kieli ={{sv}}}}</ref> Tukholman kokonaispinta-ala on vuoden 2016 alun tietojen mukaan 214,59&nbsp;km², josta maata on 187,16&nbsp;km² ja vesialueita 27,44&nbsp;km². Vesialueista [[Mälaren]]iin kuuluu 15,71&nbsp;km², muita sisävesialueita on 4,46&nbsp;km² ja merialueita 7,27&nbsp;km².<ref name="kuntien_pinta-alat_2016"/> Vuonna 2007 kunnassa oli 2,58&nbsp;km² peltoa,<ref name="peltoala2007">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Pages/SSD/SSD_SelectVariables____340487.aspx?rxid=7b1f3ce5-5a3b-4728-8462-0ad6e1602d43&px_tableid=ssd_extern%3aAkerArealGrodaK | Nimeke =Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 | Ajankohta =25.11.2011 | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =13.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref> ja ajankohdan maapinta-ala oli 188&nbsp;km².<ref name="maa-ala2007">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Pages/SSD/SSD_TablePresentation____340486.aspx?layout=tableViewLayout1&rxid=0cd4c2a6-50e0-466f-a164-a296a845f59b| Nimeke =Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 |Ajankohta =9.3.2012 | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =13.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
Tukholmasta tuli kaupunki 1200-luvulla, ja 1300-luvulta lähtien se on ollut Ruotsin poliittinen ja taloudellinen keskus. Tukholma on esimerkiksi [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäivien]] kokoontumispaikka, ja. [[Tukholman kuninkaanlinna]] on maan hallitsijan kuningas [[Kaarle XVI Kustaa]]n virallinen residenssi, jossa kuningaspari edustaa ja työskentelee,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kungahuset.se/dekungligaslotten/kungligaslottet.4.7c4768101a4e8883780002658.html | Nimeke = Kungliga slottet| Julkaisija =Sveriges kungahus | Viitattu = 27.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> mutta varsinainen asunto on [[Drottningholmin linna]]ssa Tukholman ulkopuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kungahuset.se/kungligaslotten/drottningholmsslott.4.19ae4931022afdcff3800012985.html | Nimeke =Drottningholms slott | Julkaisija =Sveriges kungahus | Viitattu = 27.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
Tukholman naapurikuntia ovat [[Nackan kunta|Nacka]], [[Tyresön kunta|Tyresö]], [[Huddingen kunta|Huddinge]], [[Ekerön kunta|Ekerö]], [[Järfällan kunta|Järfälla]], [[Sollentunan kunta|Sollentuna]], [[Sundbyberg]], [[Solna]], [[Danderydin kunta|Danderyd]] ja [[Lidingön kunta|Lidingö]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://insynsverige.se/documentHandler.ashx?did=85877 | Nimeke = Remiss av förslag till trafikstrategi för Stockholms stad, Framkomlighetsstrategí | Julkaisija = Isynsverige.se | Viitattu = 20.3.2014 | Kieli = {{sv}}}}</ref>
Rivi 96:
</div>
 
1900-luvun alussa Tukholman asutus alkoi levitä kaupungin tullimuurien ulkopuolelle. Vuonna 1903 aloitettiin kaupungin raitiotieverkon sähköistäminen ja ensimmäiset sähkökäyttöiset raitiovaunut otettiin käyttöön vuoden 1904 helmikuussa.<ref>[http://www.diva-portal.org/diva/getDocument?urn_nbn_se_uu_diva-2345-1__fulltext.pdf Reglering av kollektivtrafik – Striden på 1910-talet om tillkomsten av AB Stockholms Spårvägar], sivu 11</ref> Vuonna 1936 otettiin käyttöön [[Bromman lentoasema]], joka oli kaupungin ensimmäinen lentoasema. 1950- ja 60-lukujen noususuhdanteen aikana toteutettiin [[Norrmalmin uudelleenjärjestely]], jossa monet Tukholman keskustan vanhat asuin- ja liikerakennukset purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusi uudenaikainen keskusta, niin sanottu ''[[Tukholman city|Stockholms City]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fabege.se/sv/For-vara-hyresgaster/Fastigheter/Hagern-Mindre-7/ | Nimeke =Fastigheten Hägern Mindre 7 | Julkaisija =Fabege.se | Viitattu = 2.12.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
[[1. lokakuuta]] [[1950]] otettiin käyttöön [[Slussen]]in ja [[Hökarängen]]in välillä Tukholman maanalainenmetro [[Tukholman metro|Tunnelbanantunnelbanan]], joka nykyäänkin on pääosin tuolloisen vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisesti rakennettu.<ref name="Veolia">{{Verkkoviite|Nimeke=Tunnelbanans historia |Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.connex.se/tmpl/ExtensionPage____2954.aspx?epslanguage=ML |Julkaisija=Veolia Transport}}</ref> Oikeanpuoleinen liikenne otettiin Ruotsissa käyttöön syyskuussa 1967.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Högertrafiken fyller 40 år |Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.nyteknik.se/art/52003 |Julkaisija=NyTeknik}}</ref> Uudistuksen yhteydessä raitiovaunuliikenne hävisi Tukholman kaduilta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jarnvagar.se/tvarban1.htm | Nimeke =Snabbspårvägen i Stockholm | Julkaisija = jarnvagar.se| Viitattu = 2.12.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
Asutus levisi 1950-luvulla maanalaisen varrelle rakennettuihin [[ABC-kaupunki|ABC-lähiöihin]], joista [[Vällingby]] oli ensimmäinen. 1960- ja 1970-luvuilla aloitettiin niin sanottu ''[[miljoonaohjelma]]'', jonka aikana Tukholman lähelle rakennettiin useita uusia lähiöitä. Tukholman keskustan uudelleenrakennuksen alta väestöä muutti pois kaupungin keskustasta uusiin lähiöihin.<ref name="historia">{{Verkkoviite|Tekijä=Stockholms stad|Nimeke=Så blev Stockholm till|Osoite=http://www.stockholm.se/OmStockholm/Fakta-och-kartor/Stadens-historia/Sa-blev-Stockholm-till-/ |Julkaisija=Stockholms stads webbportal|Luettu=14.9.2007}}</ref> Tukholman kaupungin asukasluku oli korkeimmillaan 810&nbsp;000, vuonna 1961. Tämän jälkeen asukasluku on laskenut hieman, samalla kun Tukholman naapurikuntien asukkaiden määrä on noussut.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Stads- och kommunhistoriska institutet|Nimeke=CyberCity / Stockholm / Befolkning|Osoite=http://www2.historia.su.se/urbanhistory/cybcity/stad/stockholm/befolkning.htm |Julkaisija=CyberCity|Luettu=15.9.2007}}</ref>
Rivi 156:
Vuonna 2008 Tukholmassa asui 67&nbsp;220 [[ruotsinsuomalaiset|ruotsinsuomalaista]], mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Ruotsin suurimmat suomalaiskunnat |Viitattu=17.3.2013|Osoite=http://sverigesradio.se/diverse/appdata/isidor/images/news_images/185/958363_600_934.jpg |Julkaisija =Sisuradio}}</ref> Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan Ruotsissa asuvat, mutta Suomessa syntyneet suomalaiset sekä ne Ruotsissa asuvat, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=185&grupp=10564 | Nimeke = Ruotsinsuomalaiset tilastoina | Julkaisu = Sisu-uutiset| Ajankohta =2009| Julkaisija =Sisuradio | Viitattu = 17.3.2013 }}</ref> Suomen kansalaisia Tukholmassa asuu 12&nbsp;039 (2005). Suomessa syntyneitä henkilöitä, jotka ovat vaihtaneet Ruotsin kansalaisuuteen, on 10&nbsp;351.
 
Tukholmassa on muutamauseita suomenkielinenkokonaan esikoulutai osittain suomenkielisiä esikouluja sekä muutamia ruotsinsuomalaisia peruskouluja, joista merkittävin on [[Tukholman ruotsinsuomalainen peruskoulukoulu]] Kungsholmenin Fridhemsplanilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://modersmal.skolverket.se/finska/index.php/linkit/20 | Nimeke = Ruotsinsuomalaisia päiväkoteja ja kouluja| Julkaisija =skolvärket.se | Viitattu = 17.6.2012 }}</ref> Tukholmassa toimii myös [[Tukholman suomalainen seurakunta]],<ref name="SK722896">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=722896 | Nimeke = Tukholman suomalainen seurakunta Julkaisija =Svenska kyrkan | Viitattu = 27.6.2012}}</ref> ja [[Suomalainen kirkko (Tukholma)|Suomalainen kirkko]] (ruots. ''Finska kyrkan'') sijaitsee kaupungin vanhassakaupungissa.<ref name="SK722894">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=722894 | Nimeke = Suomalainen kirkko | Julkaisija =svenskakyrkan.se | Viitattu = 17.6.2012 }}</ref>
 
=== Väestönkehitys ===
Rivi 180:
{{bar pixel|2005|#0099FF|437||771 038}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|480||847 073}}
|caption = Lähde: StatistiskaTilastollinen centralbyrånkeskustoimisto (SCB).<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/BE/BE0101/2011A01B/Be0101Kom_1950_2011.xls | Nimeke =Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 Tiedostomuoto =XLS | Ajankohta =20.2.2012 | Julkaisija =StatistiskaTilastollinen centralbyrånkeskustoimisto | Viitattu =4.8.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
}}
 
Rivi 229:
Tukholman kokonaispinta-ala on vuoden 2016 alun tietojen mukaan 214,59&nbsp;km², josta maata on 187,16&nbsp;km² ja vesialueita 27,44&nbsp;km². Vesialueista [[Mälaren]]iin kuuluu 15,71&nbsp;km², muita sisävesialueita on 4,46&nbsp;km² ja merialueita 7,27&nbsp;km².<ref name="kuntien_pinta-alat_2016"/>
 
Tukholman keskusta sijaitsee paikalla, jossa [[Ruotsin kolmanneksi suurin järvi Mälaren]] ja [[Itämeri|Itämeren]] lahti [[Saltsjön]] kohtaavat toisensa. Mälarenilla on siellä kaksi hyvin lyhyttä laskujokea, Norrström ja Slussen, ja Tukholman vanhakaupunki sijaitsee niiden väliin jäävällä [[Stadsholmen]]in saarella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stockholm.se/OmStockholm/Forvaltningar-och-bolag/Stadsdelsforvaltningar/Sodermalm/Om-stadsdelsomradet/Historik/ | Nimeke = Stadsdelsområdets historia| Julkaisija =Stockholms Stad | Viitattu = 17.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
Epävirallisesti Tukholman kunta jaetaan yleensä kolmeen osaan, kantakaupunkiin (''Innerstaden''), Länsi-Tukholmaan (''Västerort'') ja Etelä-Tukholmaan (''Söderort'').<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statistikomstockholm.se/attachments/article/66/S_2010_13.pdf | Nimeke =Statistik om Stockholma | Tiedostomuoto =PDF | Julkaisija =Stockholms Stad| Viitattu = 17.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Rivi 237:
Tukholman pääkatu on [[Drottninggatan]]. Muita tunnettuja katuja on muun muassa [[Strandvägen]] ja [[Birger Jarlsgatan]]. Vanhassakaupungissa on [[Mårten Trotzigs gränd]], joka on kaupungin kapein kuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gamla-stan-stockholm.se/trotzigs.php | Nimeke =Mårten Trotzigs Gränd | Julkaisu = Stockholm.se| Viitattu = 22.2.2013 | Kieli ={{sv}}}}</ref>
 
TukholmanTukholma on varsin alava kaupunki: korkein maastopiste on [[Vårberg]]in kaupunginosan [[Vikingaberget]], joka yltää 77,24 metriä merenpinnan yläpuolelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tunnelbana.net/stationer/varberg | Nimeke =Vårberg | Julkaisu =Tunnelbana.net | Viitattu = 15.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
=== Tukholman saaret ===
Rivi 270:
 
===Kunta- ja alueliitokset===
Vuoden 1862 kuntauudistuksen myötä Tukholma sai ensimmäisen kaupunginvaltuustonsa. Tuolloin Tukholma käsitti suunnilleen nykyisen keskikaupungin (ruotskantakaupungin. ''Innerstaden'').Ensimmäisenä Tukholmaan liitettiin Kuninkaallinen Djurgården liitettiin Tukholmaan ensimmäisenä vuonna 1868.
 
Koska Tukholma oli kasvava kaupunki, jonka esikaupunkiasutus oli kasvanut [[tulli]]en ulkopuolella, selvitettiin kokonaisia tai osittaisia kuntaliitoksia niin [[Bromma]]n, [[Brännkyrka]]n, [[Solna]]n, [[Nacka]]n ja muiden kuntien kanssa. Brännkyrkan maalaiskunta kaupungin eteläpuolella liitettiin Tukholmaan 1.1. tammikuuta 1913, jolloin kunnassa sijainneet [[Liljeholmen]]in ja [[Örby]]n taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin. Kolme vuotta myöhemmin Bromman maalaiskunta keskikaupungistakantakaupungista länteen liitettiin Tukholmaan ja samalla [[Mariehäll]]in taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Muiden maalaiskuntien osalta oli ongelmia, eikä Tukholma tehtytehnyt aloitetta liitoksiin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen Tukholman aluetta kasvatettiin liittämällä siihen kaupungista koilliseen sijainnut [[Spånga]]n maalaiskunta ja [[Hässelby Villastadvillastad|Hässelby villastadvillastadin]]in kauppala. Spångassa sijainneet Bromstenin, Flystan ja Solhemin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin samalla. Viimeisin alueliitos johti niin suureen kritiikkiin, että kaupungin johto lupasi olla tekemättä enää uusia liitoksia.
 
Näiden alueiden lisäksi Tukholmaan on liitetty pienempiä alueita vuosien saatossa. [[Hammarby]] liitettiin [[Nacka]]sta 1930, osa [[Bagarmossen]]ista vuonna 1959 niin ikään Nackasta ja [[Kyrkhamn]] [[Järfälla]]sta vuonna 1975. [[Skärholmen]] ja [[Vårberg]] liitettiin Tukholmaan [[Huddinge]]sta vuonna 1963. Viimeisimpänä liitettiin [[Hansta]] [[Sollentuna]]sta vuonna 1982.
Rivi 446:
{{pääartikkeli|[[Tukholman julkinen liikenne]]}}
[[Kuva:Viking Cinderella.jpg|thumb|[[Viking Line]]n [[M/S Cinderella]]-matkustajalautta Tukholman saaristossa.]]
Tukholman julkinen liikenne koostuu [[bussi|busseista]] ja erityyppisistä [[juna|junista]], mukaankuten lukienmetrosta maanalainenja paikallisjunista. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa [[Storstockholms Lokaltrafik]] (SL). Päivittäin lähes 650700&nbsp;000 ihmistä matkustaa SL:n junissa ja busseissa.
 
Kaupungin pohjoispuolella 42 kilometrin päässä sijaitsee Tukholman kansainvälinen [[Arlandan lentoasema]], joka on myös alueen lentoasemista suurin. Tukholman kunnan alueella sijaitsee [[Bromman lentoasema]], jolta lähtee etupäässä sisämaanlentoja, varsinkin pienillä koneilla. Myös [[Finnair]] lentää kentältä [[Helsinki-Vantaan lentoasema|Helsinkiin]]. Lisäksi yksityiskoneiden käyttö on keskittynyt Bromman lentokentälle. Muita tärkeitä Tukholman lähellä olevia lentoasemia ovat halpalentoyhtiöiden suosima [[Skavstan lentoasema]] [[Nyköping]]issä ja [[Västeråsin lentoasema]] [[Västerås]]issa.
Rivi 452:
Tukholman läänin maakäräjien omistama [[Waxholmsbolaget]] on vastuussa vedenpäällisestä julkisesta liikenteestä [[Tukholman saaristo]]ssa. Tukholma on yksi Itämeren tärkeimmistä satamakaupungeista. Päivittäinen laivayhteys Tukholmasta on [[Viking Line]]n sekä [[Silja Line]]n laivoilla [[Turku]]un, [[Helsinki]]in ja [[Ahvenanmaa]]lle, [[Tallink]]in aluksilla [[Tallinna]]an ja [[Riika]]an sekä [[Birka Line]]n yhdella aluksella Maarianhaminaan.
 
Tukholman läpi kulkevat [[eurooppatie]]t [[E4]], [[E18]] ja [[E20]]. Tukholman monista moottoriteistä eniten liikennettä on E4:ään kuuluvalla [[Essingeleden]]illä. Toinen tärkeä moottoritie on [[Södra Länken]], joka yhdistää Essingeledenin [[Nynäshamn]]iin johtavaan [[Riksväg 73|Valtatie 73]]:een. Tukholmaan on pitkään suunniteltu [[kehätie]]tä, jokajosta kiertäisipuuttuu kaupunginvielä länsipuoleltaitäinen lohko Nackan ja Värtahamnenin väliltä. Rakenteilla oleva [[Förbifart Stockholm|Tukholman ohitustiehenohitustie]] on suunnitteillakäsittää E4:n-moottoritien eteläpuolelleosaksi jatulevan kulkeetunnelin [[Lovön]]in saaren (jossa muun muassa Drottningholmin linna sijaitsee) alitse tunnelissaSkärholmenin ja toiselleSollentunan puolelle Länsi-Tukholmaan Hässelbyn lähistölle, jossa se tulee liittymään E18-moottoritiehenvälillä. NäidenHanke suunnitelmien toteutuminen on kuitenkin varsin kaukana tulevaisuudessa, koko projekti maksaneemaksaa noin 2527 miljardia kruunua vuodenja avataan liikenteelle 2006vuonna rahanarvossa2026.
 
Tukholmassa on käytössä [[Tukholman ruuhkamaksu|ruuhkaveroruuhkamaksu]] (''trängselskatt'') sisäkaupunginkantakaupungin alueella ja kaupungin ohittavalla Essingeledenillä. Se otettiin käyttöön 1. elokuuta 2007.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.transportstyrelsen.se/en/Other-languages/Suomi-Finnish/Ruuhkamaksut-Tukholmassa-ja-Goteborgissa/|nimeke=Ruuhkamaksut Tukholmassa ja Göteborgissa|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Kuljetushallitus|viitattu=2019-02-03|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
=== Raideliikenne ===
==== Metro ====
[[Kuva:T-Centralen Tunnelbana Hässelby.JPG|thumb|TunnelbananMetron [[C20]]-tyyppinenmallin juna T-Centralenin asemalla. Suurin osaEnemmistö Tukholman metron asemista sijaitsee kuitenkin kuvan asemasta poiketen maan päällä.]]
[[Kuva:Stockholm metro map.png|right|thumb|TunnelbananMetron asemakartta.linjakartta|330x330px]]
Vuonna 1950 käyttöön otettu [[Tunnelbanan|metro]] eli ''tunnelbanan'' koostuu kolmesta linjasta ja sadasta asemasta. Asemista 47 sijaitsee maan alla ja loput 53 maan päällä. Metron pääasema [[T-Centralen]]in kautta kulkee päivittäin 219&nbsp;000 ihmistä.{{lähde}} T-Centralen sijaitsee kaupungin keskustassa, [[Sergelin tori]]n ja Vasagatanin välissä. Sieltä on myös yhteys [[Tukholman keskusrautatieasema]]lle ja [[Cityterminalen|Tukholman linja-autoterminaaliin]].
 
Rivi 469:
* [[Arlanda Express]] – Tukholman ja [[Arlandan lentoasema]]n välillä kulkeva pikajunalinja.
 
==== RaitiovaunuRaitiotie ====
* [[Poikittaisrata]] – eli ''Tvärbanan'', joka nimensä mukaan yhdistää [[Tukholman metro|metron]], [[Tukholman paikallisjuna]]liikenteen, ja [[linja-auto]]liikenteen eri kohdista.
* [[Nockebybanan]] – pikaraitiotie läntisessä Tukholmassa [[Nockeby]]n ja [[Alvik (Tukholma)|Alvik]]in välillä.
* [[Lidingöbanan]] – pikaraitiotie [[Lidingö|Lidingön kunnassa]]ssä, [[Ropsten]]in ja [[Gåshaga brygga]]n välillä. Rata kulkee enimmäkseen Lidingön saaren eteläosassa.
*[[Spårväg City|Keskustaraitiotie]] – raitiotielinja Sergelin torilta Djurgårdenin saarelle.
* [[Djurgårdslinjen]] – museoraitiovaunu, liikennöi kesäisin.
 
== Kulttuuri ==
Rivi 479:
 
=== Media ===
Tukholmassa sijaitsee Ruotsin yleisradioyhtiöidenkahden yleisradioyhtiön [[Sveriges Radio|Ruotsin radion]]n ja [[Sveriges Television|Ruotsin television]]in pääkonttoripääkonttorit. Noin puolet SVT:n toiminnasta on sijoitettu Tukholmaan ja loput ympäri maata.<ref>{{Verkkoviite|Julkaisija=Sveriges Television |Nimeke=Företagsfakta |Viitattu=20.9.2007 |Osoite=http://svt.se/svt/jsp/Crosslink.jsp?d=60291&a=699548| Kieli={{sv}} }}</ref> Myös Ruotsin suurimman kaupallisen televisiokanavan [[TV4 (Ruotsi)|TV4]]:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Paikallisia tv-kanavia ovat esimerkiksi Kanal Lokal Stockholm ja ″[[public access televisio|public access]]” kanava Öppna Kanalen Stockholm.<ref>[http://www.kanallokal.tv/stockholm Kanal Lokal Stockholm] [http://www.oppnakanalen.se/stockholm/info.htm Öppna Kanalen Stockholm] {{sv}}</ref>
 
Ruotsin suurimmaat kustantajat, kuten [[Bonnier]] sijaitsevat myös Tukholmassa. Kaupungin suurimpia lehtiä ovat ilmaisjakelulehti [[Metro (lehti)|Metro]] (690&nbsp;000 lukijaa), joka aloitti toimintansa Tukholmassa vuonna 1995. Tukholmasta lehti on levinnyt 21 eri maahan. Muita ilmaisjakelulehtiäPaikallismedioita ovat esimerkiksi [[StockholmMitt Cityi]] (580&nbsp;000 lukijaa) ja [[Punkt SEStockholmDirekt]] (294&nbsp;000 lukijaa).<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=ORVESTO Konsument 2007:1 lanserad |Viitattu=24.9.2007 |Osoite=http://www.sifomedia.se/public/Corporate/NewsArchive/NewsArchiveIndex.aspx?ArticleId=7fde0760-268d-4c99-83ac-1e5122e48def/ |Julkaisija=SIFO| Kieli={{sv}} }}</ref> Muita lehtiä ovat muun muassa aamulehdet [[Dagens Nyheter]] ja [[Svenska Dagbladet]] sekä iltapäivälehdet [[Aftonbladet]] ja [[Expressen]]. Ruotsinsuomalaisista lehdistä esimerkiksi [[Ruotsin Suomalainen (lehti)|Ruotsin Suomalaista]] toimitetaan Tukholmasta.
 
=== Kirjallisuus ===
Rivi 532:
 
== Koulutus ==
Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunki opiskelijoiden määrällä mitattuna. Tukholman suurin ylemmän asteen oppilaitos on vuonna 1878 perustettu Stockholms Högskola, nykyinen [[Tukholman yliopisto]], jossa opiskelee noin 35&nbsp;000 henkilöä. Yliopiston campusalue [[Frescati]] sijaitsee kaupunginkantakaupungin pohjoispuolella.<ref>[http://www.su.se/pub/jsp/polopoly.jsp?d=237 Om universitetet]</ref> Yliopiston tunnettuihin alumneihin kuuluu muun muassa viisi Nobelin palkinnon saajaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20070911222537/http://www.su.se/pub/jsp/polopoly.jsp?d=886 | Nimeke = Nobelpriset| Julkaisija =Stockholms Universitet | Viitattu = 17.6.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Pohjoismaiden suurin tekninen korkeakoulu on vuonna 1827 perustettu [[Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu]] KTH, jolla on noin 12&nbsp;000 opiskelijaa. KTH:n alumneihin kuuluu muun muassa vuoden 1970 Nobelin fysiikan palkinnon saanut [[Hannes Alfvén]], vuonna 2006 Abelin palkinnon saanut [[Lennart Carleson]] ja Ruotsin ainut astronautti [[Christer Fuglesang]]. KTH ja Tukholman yliopisto tekevät yhteistyötä biotekniikan ja fysiikan alalla [[AlbaNova]]ssa.<ref>[http://www.kth.se/om/fakta?l=sv_SE Fakta och siffror – KTH] {{sv}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma”