Ero sivun ”Liisan seikkailut ihmemaassa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Viitteen korjaus ja AM-linkkien tarksitusta ja korjausta, joitakin risoja pois. |
→Tarina: käännösvertailu |
||
Rivi 48:
Kirja sisältää muun muassa joukon Dodgsonin [[Parodia|ivamukaelmia]] englantilaisista lastenloruista sekä opettavaisista runoista, joita lapset tuohon aikaan pakotettiin opettelemaan ja jotka Liisakin osaa enemmän tai vähemmän oikein ulkoa. Kirjan jatkuva suosio pohjautuu paljolti myös pitkälle vietyihin sanaleikkeihin ja loogisiin peleihin, joita Dodgson oli matemaatikkona kehitellyt. Tarinan hahmoja ovat esimerkiksi valekilpikonnakeitosta tuttu Valekilpikonna ja [[Hatuntekijä]], joka on ”hullu kuin hattumaakari”. Hatuntekijöiden väitetyn hulluuden sanotaan johtuneen hatunteossa aiemmin käytetystä [[elohopea]]sta.
==Suomennosten vertailua==
Seuraava näyte on romaanin seitsemännestä luvusta neljänä eri suomennoksena vuosilta 1906–2000. Näyte havainnollistaa, kuinka eri tavoin dialogia ja sanaleikkejä on suomennettu.
{| class="wikitable"
|-
! scope="col" style="width: 24%" | Swan
! scope="col" style="width: 24%" | Kunnas–Manner
! scope="col" style="width: 24%" | Martin
! scope="col" style="width: 24%" | Nevanlinna
|- style="vertical-align: top;"
| style="font-size: 80%;" |
„Kerro meille tarina!“ sanoi höperö jänis.<br>
„Niin kerropa, kiltti murmeli!“ pyysi Liisakin.<br>
„Ja kiireesti“, lisäsi hatuntekijä, „muuten nukahdat takaisin, ennen kuin se päättyy.“<br>
„Oli kerran kolme pientä sisarta“, alkoi murmeli nopeasti, „ja heidän nimensä olivat: Liina, Tiina ja Siina ja he asuivat syvällä, syvällä kaivossa –“<br>
„Mitä he söivät?“ kysyi Liisa, jolle syöminen ja juominen olivat hyvin suuriarvoisia asioita.<br>
„He söivät siirappia“, sanoi murmeli mietittyään hetken aikaa.<br>
„Mutta sehän ei ole mahdollista“, huomautti Liisa arasti, „he olisivat sairastuneet siitä.“<br>
„Niin kävikin“, sanoi murmeli. „He tulivat hyvin sairaiksi.“<br>
Liisa koetti hetkisen kuvailla mielessään, miltä tällainen eriskummainen elämä tuntuisi, mutta se oli hänestä aivan liian ihmeellistä. Hän kysyi siis: „Mutta kuinka he taisivat elää alhaalla kaivossa?“<br>
„Ota vähän enemmän teetä“, sanoi höperö jänis Liisalle.<br>
„Vähän enemmän“, sanoi Liisa loukkaantuneella äänellä. „Kuinka voisin ottaa enemmän, eihän minulla ole ollut tippaakaan kupissani koko aikana.“<br>
„Tarkoitat kai, ettet voi ottaa ''vähemmän''“, sanoi hatuntekijä, „on varsin helppoa ottaa ''enemmän'' kuin ei mitään.“<br>
„Ei kukaan kysynyt sinun ajatustasi“, sanoi Liisa.<br>
„Kukahan meistä nyt tekee mieskohtaisia huomautuksia?“ kysyi hatuntekijä voitonriemuisesti.<br>
Liisa ei tietänyt kuinka tähän vastata. Hän otti siis vähän teetä ja voileivän ja kääntyi sitten murmelin puoleen uudistaen kysymyksensä: „Kuinka he saattoivat elää alhaalla kaivossa?“<br>
„Murmeli mietti taas jonkun minuutin ja vastasi sitten: „Se oli siirappikaivo.“<br>
„Sellaisia ei olekaan!“ Liisaa alkoi jo suututtaa, mutta hatuntekijä ja höperö jänis varoittivat: „Hyss! Hyss!“ ja murmeli murahti äreästi: „Ellet ole siivolla, saat itse kertoa tarinan loppuun.“<br>
„Ei, ei, ole niin hyvä ja jatka vain“, sanoi Liisa nöyrästi. „En minä enää keskeytä. Voihan olla joku siirappikaivo.“<br>
„Joku, todellakin!“ virkkoi murmeli äkäisesti. Se suostui kuitenkin jatkamaan tarinaansa. „Ja sitten nuo kolme pikku sisarta alkoivat opetella maalaamaan, ajatelkaapa –“<br>
„Millä he maalasivat?“ kysyi Liisa, joka peräti unohti äskeisen lupauksensa.<br>
„Siirapilla“, vastasi murmeli tällä kertaa miettimättä hetkeäkään.<ref>Carrol, Lewis 1906: ''Liisan seikkailut ihmemaailmassa.'' Suomentanut Anni Swan.</ref>
| style="font-size: 80%;" |
– Kerro meille tarina! vaati Hassu Jänis.<br>
– Kerro, ole hyvä, pyysi Liisakin.<br>
– Ja nopeasti, lisäsi Hatuntekijä. – Muuten nukahdat uudestaan ennen kuin se alkaa.<br>
Murmeli aloitti kiireesti:<br>
– Oli kerran kolme sisarta, Milla, Malla ja Molla, jotka asuivat kaivon pohjalla –<br>
– Mitä he söivät? kysyi Liisa, jolle syöminen ja juominen olivat tärkeimpiä asioita kaikista.<br>
Murmeli mietti hetken ja vastasi:<br>
– He söivät siirappia.<br>
– Ei voi olla mahdollista, sanoi Liisa. – He olisivat tulleet siitä sairaiksi.<br>
– Niin he tulivatkin, sanoi Murmeli. – Hyvin sairaiksi.<br>
Liisa koetti kuvitella miltä moinen elämä tuntuisi, mutta se oli aivan liian eriskummallista, ja hän sanoi vain: – Kuinka ihmeessä he saattoivat elää kaivossa?<br>
– Ota vähän enemmän teetä, sanoi Hassu Jänis Liisalle.<br>
– Kuinka minä voin ottaa enemmän, kun minulla ei ole koko aikana ollut yhtään? sanoi Liisa loukkaantuneella äänellä.<br>
– Tarkoitat kai, että et voi ottaa ''vähemmän'', sanoi Hatuntekijä. – On helppoa ottaa ''enemmän'' kuin ei mitään.<br>
– Kukaan ei ole kysynyt sinun mielipidettäsi, sanoi Liisa.<br>
– Kukahan nyt tekee henkilökohtaisia huomautuksia? sanoi Hatuntekijä voitonriemuisena.<br>
Liisa ei tiennyt mitä sanoisi siihen. Niin hän otti vähän teetä ja voileivän ja kysyi sitten Murmelilta uudestaan: – Kuinka he saattoivat elää kaivon pohjalla?<br>
Murmeli mietti taas vähän ja vastasi:<br>
– Se oli siirappikaivo.<br>
– Ei sellaisia olekaan! sanoi Liisa. Hän alkoi jo suuttua, mutta Hatuntekijä ja Hassu Jänis varoittivat: – Soh! Soh! ja Murmeli tokaisi jörösti: – Ellet ole kunnolla, saat itse kertoa tarinan loppuun.<br>
– Ei, ei, ole hyvä ja jatka! sanoi Liisa nöyrästi. – Voihan olla olemassa yksi siirappikaivo.<br>
– Vai yksi! sanoi Murmeli äkäisesti, mutta jatkoi kuitenkin:<br>
– Ja sitten nuo kolme pikku siskosta alkoivat opetella maalaamaan.<br>
– Millä he maalasivat? kysyi Liisa kokonaan unohtaen äskeisen lupauksensa.<br>
– Siirapilla, vastasi Murmeli heti.<ref>Carroll, Lewis 1974: ''Liisan seikkailut ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaailmassa'', s. 76–78. Suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner.</ref>
| style="font-size: 80%;" |
”Kerro meille tarina! ” maalisjänis sanoi.<br>
”Ole niin kiltti!” Alice pyysi.<br>
”Äläkä vitkastele, tai nukahdat taas ennen kuin pääset loppuun”, lisäsi hattumaakari.<br>
”Oli kerran kolme pientä tyttöä”, murmeli aloitti kiireesti, ”he olivat sisaruksia, heidän nimensä olivat Lotta, Liisa ja Matilda, ja he asuivat kaivon pohjalla –”<br>
”Mitä he söivät?” kysyi Alice; hän oli aina utelias kuulemaan mitä syötiin ja juotiin.<br>
”He söivät siirappia”, murmeli vastasi jonkin aikaa mietittyään.<br>
”Ei se ole mahdollista”, Alice huomautti vienosti. ”He olisivat tulleet sairaiksi.”<br>
”Niin he tulivatkin”, sanoi murmeli. ”''Hyvin'' sairaiksi.”<br>
Alice yritti kuvitella sellaista elämää, mutta se tuntui niin käsittämättömältä, että hän sanoi vain: ”Miksi he asuivat kaivon pohjalla?”<br>
”Etkö ota enempää teetä! ” sanoi maalisjänis merkitsevästi.<br>
”En ole saanut vielä yhtään mitään”, Alice vastasi loukkaantuneena, ”niin että en voi ottaa ''enempää''.”<br>
”Tarkoitat ettet voi ottaa ''vähempää''”, sanoi hattumaakari. ”Aina voi ottaa enemmän kuin ei mitään.”<br>
”Kukaan ei kysynyt ''sinun'' mielipidettäsi”, Alice sanoi.<br>
”Kukas nyt tekee henkilökohtaisia huomautuksia?” riemuitsi hattumaakari.<br>
Alice ei tiennyt mitä sanoa, niinpä hän otti vähän teetä ja voileipää, kääntyi murmeliin päin ja toisti kysymyksensä. ”Miksi he asuivat kaivon pohjalla?”<br>
Murmeli mietti aikansa, sitten se sanoi: ”Se oli siirappikaivo.”<br>
”Ei sellaisia ole olemassakaan!” Alice aloitti kiivaasti, mutta hattumaakari ja maalisjänis suhauttivat ”hys!” ja murmeli sanoi nyrpeästi: ”Jos et osaa käyttäytyä, saat itse kertoa tarinan loppuun.”<br>
”Ei, ole kiltti ja jatka!” Alice pyysi nöyrästi. ”En minä enää keskeytä. Varmaan niitä voi olla ''yksi''.”<br>
”Vai yksi!” tuhahti murmeli. Se suostui kuitenkin jatkamaan. ”Ja niin nuo kolme pientä tyttöä — he nimittäin opettelivat juuri laskemaan —”<br>
”Mitä he laskivat?” Alice kysyi muistamatta mitä oli luvannut.<br>
”Siirappia”, sanoi murmeli tällä kertaa ollenkaan miettimättä.<ref>Carroll, Lewis 1995: ''Alicen seikkailut ihmemaassa'', s. 75–77. Suomentanut Alice Martin.</ref>
| style="font-size: 80%;" |
”Kerro meille tarina”, sanoi Maaniskuun rusakko. ”Kerro”, aneli Liisa.<br>
”Ja nopeasti sittenkin”, lisäsi Maaniskuun rusakko, ”taikka nukahdat uudestaan ennen kuin pääset loppuun.”<br>
”Olipa kerran kolme pientä siskosta”, Murmeli aloitti kiireesti, ”ja niiden nimet olivat Elli, Salli ja Lilli, ja ne asuivat kaivon pohjalla...”<br>
”Millä he elivät”, kysyi Liisa, joka oli kovin kiinnostunut syömiseen ja juomiseen liittyvistä asioista.<br>
”Ne elivät siirapilla”, vastasi Murmeli hetken mietittyään.<br>
”Eivät he voineet”, sanoi Liisa hyväntahtoisesti. ”Siitä tulisi sairaaksi.”<br>
”Sairaita ne olivatkin”, sanoi Murmeli, ”''hyvin'' sairaita.”<br>
Liisa yritti hetken kuvitella minkälaista olisi tällainen eriskummallinen elämä, mutta se oli hänestä liian käsittämätöntä, joten hän kysyi: ”Mutta miksi he asuivat kaivon pohjalla?”<br>
”Ota vähän lisää teetä”, Maaniskuun rusakko sanoi Liisalle aivan vakavissaan.<br>
”Minä en ole ottanut vielä mitään”, Liisa vastasi loukkaantuneena, ”joten en voi ottaa lisääkään.”<br>
”Tarkoitat kai, ettet voi ottaa ''vähempää''”, sanoi Hattu Hassinen. ”Ainahan voi ottaa ''enemmän''.”<br>
”Sinulta ei kysytty mitään”, sanoi Liisa.<br>
”Kukas nyt menee henkilökohtaisuuksiin”, Hassinen kysyi voitonriemuisena.<br>
Liisa ei oikein tiennyt mitä vastata, joten hän otti vähän teetä ja voileipää ja kääntyi sitten Murmelin puoleen ja toisti kysymyksensä: ”Miksi he asuivat kaivon pohjalla?”<br>
Murmeli mietti taas tovin ja sanoi sitten: ”Se oli siirappikaivo.”<br>
”Ei sellaisia olekaan!” Liisa aloitti ärtyneenä, mutta Hattu Hassinen ja Maaniskuun rusakko hyssyttelivät ”Shh! Shh!” ja Murmeli huomautti happamasti: ”Jos et osaa olla kohteliaampi, on varmaan parasta että kerrot itse tarinan loppuun.”<br>
”Ei, ei, jatka!” Liisa sanoi nöyrästi. ”En enää keskeytä sinua. Kai nyt ''yksi'' siirappikaivo voi olla olemassa!”<br>
”Vai että yksi!” tuhahti Murmeli närkästyneenä. Se suostui kuitenkin jatkamaan. ”Ja niin nämä kolme pientä siskosta – ne näet harjoittelivat piirtämistä.<br>
”Mitä he piirsivät?” sanoi Liisa unohtaen tyystin lupauksensa.<br>
”Siirappia”, sanoi Murmeli, tällä kertaa hetkeäkään miettimättä.<ref>Carroll, Lewis 2000: ''Liisa Ihmemaassa'', s. 116–120. Suomentanut Tuomas Nevanlinna.</ref>
|}
== Lähteet ==
| |||