Ero sivun ”Fredrik Adolf Jägerhorn” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
[[Jägerhorn]] oli vapaaehtoinen Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentissä 1767. Kuninkaallinen [[paasi]] 1775. Savon kevyen jalkaväkirykmentin adjutantti 6.6.1777. Henkikaartin vänrikki 10.12.1777, luutnantti ja adjutantti 17.4.1783, kapteeni 26.12.1790, majuri 19.4.1795. Eversti armeijassa 16.11.1799. Vuosina 1801-1808 värvätyn rykmentin komentaja, jota kutsuttiin "[[Jägerhornin rykmentiksi]]" hänen mukaansa.
 
Osallistui Kustaa III:n sotaan 1788–90. Käksettiin keväällä 1803 huolehtimaan Venäjän rajan vartioimisesta Ahvenkoskesta Keltikseen;. Samaten helmikuussa 1808.
 
Suomen sodan alkaessa oli puolet Jägerhornin rykmentistä sijoitettuna [[Svartholm]]aan. Jägerhorn otti itse komennon rykmentin toisesta puoliskosta, joka sijoitettiin Suomenlinnaan. Jägerhorn toimi [[Suomenlinna]]n (ja Stora Öster Svartön) alikommendanttina.
 
Pettynyt kuninkaan haluttomuuteen tulla apuun kun Venäläiset miehittivät Suomenlinnan ja todennäköisesti vanhenmman veljensä itsenäisyysuunnitelmien vaikutuksesta, Jägerhorn tuki aktiivisesti Suomenlinnan kommendantin, [[Carl Olof Cronstedt]]in päätöksessä antautua. Jägerhorn joutui Venäjänvenäläisten sotavangiksi 1808. Hän antoi myöhemmin samana vuonna uskollisuudenvalansa tsaari Alexanterille ja matkusti kesällä 1808 Pietariin, jossa hän astui Venäjäntsaarin palvelukseen. Vuonna 1810 nimitettiin Jägerhorn Kymin läänin maaherraksi[[maaherra]]ksi, mutta sai vapautuksen jo 1812.
 
Jägerhorn vietti viimeiset vuotensa [[Nykulla]]n kartanossa [[Pernaja]]ssa, jossa hän kuoli naimattomana 23.12.1817.