Ero sivun ”Lannoite” versioiden välillä

16 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
p
p (Käyttäjän Rasmus.Zauns muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon.)
Merkkaukset: Pikapalautus Palauta-työkalulla rv
p (→‎Historia: typo)
[[Kuva:TVA Results of Fertilizer.gif|thumb|250px|Lannoitteet antavat kasveille kasvuvoimaa ja lisäävät satomääriä.]]
'''Lannoite''' eli '''apulanta''' on [[ravinne]]seos, jota lisätään viljelysmaahan isomman sadon vuoksi ja viljelykasvien kasvun kiihdyttämiseksi. Lannoittamisen ajatus on palauttaa maaperän orgaaniseen osaan ne ravinteet, jotka poistuivat sadonkorjuun, lehtien haravoinnin tai nurmikonleikkuun mukana.
 
==Historia==
Vaikka lantaa, tuhkaa ja raudanvalmistuksen sivutuotetta [[tuomaskuona]]a on käytetty lannoitteena vuosisatojen ajan, nykyään lannoiteetlannoitteet valmistetaan teollisesti epäorgaanisista materiaaleista. Aikoinaan maanviljelyssä käytettiin vain maaperässä jo olevia ravinteita, puutuhkaa ja sadon syömisestä syntyviä [[virtsa]]a ja [[uloste]]ita levittiin takaisin pelloille. Myöhemmin lannoitteena käytettiin myös orgaanista [[guano]]a. Hyödynnettiin myös teollisuuden sivutuotteita kuten [[tuomaskuona]]a, jota 1800-luvun loppupuolelta alkaen alettiin korvata epäorgaanisella [[superfosfaatti|superfosfaatilla]]. 1900-luvun alussa lannoitteita kehitettiin kasvavan kemiantietämyksen avulla edelleen, mutta niitä päästiin hyödyntämään toden teolla vasta toisen maailmansodan jälkeen.
 
==Ravinteet==
[[Kuva:Drainage nitrates vers HondeghemFr 2003 04 09.jpg|thumb|250px|Liiallinen lannoittaminen johtaa ravinteet vesistöihin, mikä [[Rehevöityminen|rehevöittää]] [[järvi]]ä ja [[joki]]a.]]
 
Lannoitteet sisältävät yleensä ennen kaikkea [[typpi|typpeä]], [[fosfori]]a ja [[kalium]]ia. Nämä kolme ovat kasvien pääravinteita. Nykyään myös rikki tekee paluuta pääravinteeksi lannoitteissa teollisten päästöjen rikkilaskeuman vähennyttyä merkittävästi. Niistä muodostuu NPK-arvo, eli ensimmäisenä typpi (N), toisena fosfori (P) ja kolmantena kalium (K). Jos lannoitetta on sata kiloa, ja lannoitteen NPK-arvo on 27-4-16, niinsisältää se sisältää noin 27kg27 kg typpeä, 4kg4 kg fosforia ja 16kg16 kg kaliumia. Tyypilliset lisä- tai sivuravinteet ovat [[kalsium]], [[rikki]] ja [[magnesium]]. [[Hivenaine]]ina mukana on myös [[boori]]a, [[rauta]]a, [[sinkki]]ä, [[kupari]]a, [[molybdeeni]]a ja [[seleeni]]ä.
 
Typellä on kaikkein vahvin vaikutus kasvin kasvuun, sillä sen avulla kasvaa vahva ja elinvoimainen kasvi. Typen saantia ei pitäisi koskaan estää täysin tai kasvin kasvaminen tyrehtyy. Kaikki kasvit eivät kuitenkaan tarvitse typpeä lannoitteesta, vaan [[Typensidonta|sitovat]] sitä ilmakehästä symbioottisten juuristobakteerien avulla. NäitäSellaisia ovat mm.muun muassa apilat, herne ja leppä. Tällaisten kasvien yletön typpilannoitus voi olla niille jopa vahingollista.
 
Fosfori on kasville tärkeä aine muodostettaessa uutta solukkoa sekä yhteyttämisen kannalta. Fosforia tarvitaan erityisesti heti itämisen jälkeen ja kukkimisvaiheessa. Lannoituksessa fosfori on pakko antaa kylvön yhteydessä. Typen ja kaliumin voi levittää ennen kylvöä tai oraalletulon jälkeen, kun kasvi on 5-6-lehtiasteella.
10 186

muokkausta