Avaa päävalikko

Muutokset

571 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
 
Lapsi oppii altistusoppimisen ohella myös yrityksen ja erehdyksen kautta. Lapsi on hyvin sitkeä ja yrittää kaatumisen jälkeen aina jatkaa kävelyn opettelua, sillä hän nauttii oppimisesta. Hän myös matkii innokkaasti kaikkea mitä näkee. Aivojensa [[peilisolu]]järjestelmän avulla lapsi jäsentää maailmaa ympärillään ja oppii katselemalla aikuisten ja muiden lasten tekevän konkreettisia asioita.<ref>Huotilainen 2019, s. 134–135.</ref>
 
Leikki-iässä lapsen kyky oppia vieraiden kielten äänteitä alkaa jo heikentyä.<ref>Huotilainen 2019, s. 184.</ref>
 
===Kouluiässä===
Kouluiässä oppiminen muuttaa luonnettaan, sillä lapsen kyky [[Käsite|käsitteelliseen]] ajatteluun kehittyy. Nykyaikana lapset laitetaan kouluun, jossa heille opetetaan heille tarpeellisia asioita. Entisaikoina ja edelleen joissakin kulttuureissa oppiminen on koulun sijaan tapahtunut arkisessa ympäristössä tekemällä. Koulussa oppimisen lisäksi lapsi oppii myös harrastustensa kautta. Oppimisen kannalta hyödyllisiä päiväunia kouluikäiset lapset nukkuvat vielä esimerkiksi Aasian ja Etelä-Euroopan maissa mutta harvemmin esimerkiksi Suomessa. Teknologia, kuten älylaitteet, on noussut nykyaikana entistä merkittävämpään osaan kouluoppimisessa. Älylaitteiden käytöllä on nähty oppimisen kannalta hyötyjen lisäksi myös haittoja, ja joissain maissa, kuten [[Ranska]]ssa, niiden käyttöä kouluissa on rajoitettu.<ref>Huotilainen 2019, s. 154–161.</ref>
 
===Vanhuusiässä===
Ihmisen oppimiskyky säilyy vanhuusikään, mutta sen luonne muuttuu. Merkityksettömien sanalistojen tai numerosarjojen opettelu vaikeutuu, mutta sellainen oppiminen, joka liittyy aiempaan tietoon, voi säilyä entisellään. Ikääntynyt ihminen voi pystyä opettelemaan nuorta ihmistä paremmin asioita, joiden ymmärtäminen vaatii yhteyden näkemistä aiemmin opittuihin asioihin.<ref>Huotilainen 2019, s. 182–183.</ref>
 
== Bloomin Taksonomia ==
63 164

muokkausta