Versio 23. huhtikuuta 2017 kello 21.29 muokkaa J Hokkanen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 213 019 muokkausta →‎Lähteet ← Vanhempi muutos		Versio 30. tammikuuta 2019 kello 20.57 muokkaa kumoa JHokkanenBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 60 391 muokkausta p luokanvaihto, replaced: Luokka:Kokemäenjoen alue → Luokka:Sammujoen valuma-alue using AWB Uudempi muutos →
Rivi 11: \| valuma-alue = 294,50 <ref name=oiva/> }} '''Sammunjoki''' <ref name=kp_suisto/> eli '''Sammaljoki''' <ref name=kp_sammaljoki/> on 54 kilometriä (myös 47  km <ref name=kj/><ref name=mei/>) pitkä [[joki]] [[Satakunnan maakunta\|Satakunnassa]] ja [[Pirkanmaan maakunta\|Pirkanmaalla]] [[Huittinen\|Huittisissa]], [[Punkalaidun\|Punkalaitumella]] ja [[Sastamala]]ssa. Se on pinta-alaltaan 295  km² (myös 303  km² <ref name=kj/><ref name=mei/>) suuruisen Sammunjoen [[valuma-alue]]en laskujoki, joka yhtyy [[Kokemäenjoki\|Kokemäenjokeen]] Huittisissa vastapäätä [[Karhiniemi\|Karhiniemeä]] 88 kilometriä sen suistosta. Sammunjoki on siten osa [[Kokemäenjoen vesistö]]ä, joka laskee Kokemäenjoen mukana [[selkämeri\|Selkämereen]] [[Pori]]n edustalla [[Pihlavanlahti\|Pihlavanlahdella]].<ref name=oiva/><ref name=kp_suisto/> == Useita nimiä == Sammunjoki saa alkunsa Sastamalan [[Sammaljoki\|Sammaljoelta]] ja Sammunjoen yläosaa kutsutaankin Sammaljoeksi aina Huittisiin asti. Vain viimeiset 6–7 kilometriä tunnetaan Sammunjoen nimellä. Muitakin nimiä on ollut käytössä kuten esimerkiksi Nanhianjoki ja Illonjoki.<ref name=~~kp_sammaljoki~~kj/><ref name=kjkp_sammaljoki/> == Joen kulun ja valuma-alueen kuvailu == Sammun- ja Sammaljoki sekä niiden sivuhaarat virtaavat pääsääntöisesti [[savi]]pohjaisen maaston läpi. Valuma-alueesta 28% on peltoa ja 68% metsämaata. Savikoilla korkeuserot ovat pienet ja siksi joki [[Meanderi (geomorfologia)\|meanderoi]] paikoin voimakkaasti. Oja saavat toisinaan alkunsa kallioisella metsävyöhykkeellä, jolloin uomat ovat korkeuserojen vuoksi syvät ja kiviset. Metsävyöhykkeet erottavat peltoalueita toisistaan, jolloin koskia syntyy myös sinne. Joessa onkin toistakymmentä koskea. Savikoilla ilmenee viljelyn haittapuolina ravinteiden valuminen virtaavaan vesistöön. Sammunjoesta purkautuukin Kokemäenjokeen runsaasti ravinteita ja kiintoainesta, kun savipellot imevät sadevettä heikosti ja valuttavat sitä pintaa myöten ojiin.<ref name=~~kp_sammaljoki~~kj/><ref name=kjkp_sammaljoki/><ref name=mei/> Vuodenaikojen erot joen virtaamissa ovat suuria. [[Keskivirtaama]] joen alajuoksulla on 3,4 m³/s, mutta se vaihtelee tulvahuippun keskiarvosta 45,8 m³/s kuivan kauden keskiarvoon 0,11 m³/s. Tulvat ovat yleensä lyhytkestoisia.<ref name=kj/> Joen pääuomaa seuraa suurimmaan osaa matkaa jokin seudun kyläteistä. Joki virtaa esimerkiksi [[Sammaljoki\|Sammaljoen]], [[Illo (Sastamala)\|Illon]], Räikänmaan ja [[Samppu\|Sampun]] kylien läpi. Samppu on Huittisten Lauttakylän lähitaajama. Sampussa joki alittaa [[Valtatie 12\|valtatien 12]].<ref name=kp_sammaljoki/><ref name=mei/> Sammunjoen kulku kuvaillaan tässä aloittaen sen suistosta ja edeten kohti joen latvavesiä. Kunkin kohteen ja sivuhaaran yhtymäkohdan etäisyys suistosta ja valuma-alueen suuruus ilmoitetaan sen yhteydessä suluissa.<ref name=oiva/> * Savioja (10,5  km ja 11,4  km²) virtaa lähinnä Saviojanmaan peltoaukealla. * Rekioja (18,9  km ja 19,5  km²) juoksee Haarakorvelta Suontaustankulmaan, jossa oja painuu Salkinkoskenmaalla syventyneeseen uomaan ja yhtyy Rekikosken jälkeen Sammaljokeen. * Mustisojan (20,1  km ja 12,1  km²) latvavedet lähtevät aivan Ylistenjärven länsipuolelta ja virtaavat [[Kämmäkkä\|Kämmäkän]] läpi Mustissuon läheltä Sammaljokeen. * Pahaoja (27,8  km ja 9,3  km²) yhtyy Sammaljokeen Pärnänmaalla ja saa alkuunsa Riuttaissuolta. Eräs sen haaroista tunnetaan Kalavirranojana. * Klupukoskella (28,9  km) on joessa [[suvanto]] ja [[koski\|kosken]] [[niska (koski)\|niskalla]] yläpuolella [[lampi]]. * Yltäissuonoja (32,1  km ja 15,6  km²) halkaisee pelloksi raivatun Yltäissuon aukean poikki. Pitkä oja saa alkuunsa Roukanmaalta asti. * Pikkujoki (35,7  km ja 44,3  km²) hakee vedet Houhajärven kylän alueelta. Siellä siihen liittyy laskuojat [[Hanhijärvi (Houhajärvi)\|Hanhijärveltä]] ja [[Houhajärvi\|Houhajärveltä]]. * Ruokostenoja laskee [[Ruokojärvi (Punkalaidun)\|Ruokojärven]] vedet hieman Pikkujokea ylemmäksi. * Sammaljoen kylän alapuolelle Koivulan kohdalla laskee sekä [[Sammakkajärvi\|Sammakkajärven]] että suuren tekoaltaan lapi virtaavan ojan vedet. * Vahterinkulmalta saa alkunsa Lailujärvenoja ja virtaa [[Lailujärvi\|Lailujärven]] läpi ja yhtyy Kraviojana Sammaljokeen Sammaljoen kylän yläpuolella. * Rautaoja (48,3  km ja 11,8  km²) yhtyy Sammaljokeen Rautaniemen kohdalla. * Murtoonmaanoja yhtyy Sammaljokeen hieman Rautaojaa ylempänä. Sen valuma-alueella ovat [[Iso-Kuovanen]] ja sen alapuolella laaja tekoallas. Näiden alapuolella yhtyvät vielä [[Pikku Murtojärvi\|Pikku Murtojärven]] ja [[Murtojärvi (Sastamala)\|Murtojärven]] laskuoja. * Yläjuoksulla (25,6  km²) joki haarautuu eri suuntiin. Joen pituus on enää 5,9 kilometriä. Useimmat seudun järvet kuuluvat eri valuma-alueille, mutta [[Vihdanlammi]] laskee Sammaljokeen. == Luonnontila == Rivi 53: Tulvat vaivasivat myös Huittislaisten viljelyä. 1880-luvulla saatiin päätökseen kauan suunnitellut koskien perkaukset, joilla tulvahuippuja laskettiin alemmaksi. Vuosina 1925−26 perattiin Sammunjokea viiden kilometrin matkalta avaten neljä suurehkoa koskea ja nostamalla pääuomasta 20 000 m³ maata. Töihin osallistui parisenkymmentä Nahian ja Rekikosken maanviljelijää ja työt rahoitettiin lainalla ja valtionavulla.<ref name=shh/> Joen virtauksille tuli käyttöä, kun puunjalostusteollisuus tarkitsi raaka-ainetta. Silloin Sammunjokea käytettiin [[~~Tukinuitto\|tukinuittoon~~tukinuitto]]on, kun takametsistä kuljetettiin puita Kokemäenjoen sahoille. Kosket perattiin kivistä vapaiksi, jotta tukit uisivat paremmin myös pienemmällä virtaamalla. Tämän vuoksi eräät kosket lakkasivat kohisemasta kokonaan ja esimerkiksi Pitkäkoski, Vääräkoski ja Iiverinkoski ovat kuin rännejä. Myöhemmät perkaukset liittyvät maataluden peltojen kuvatukseen ja tulva-aikojen lyhentämiseen.<ref name=kj/><ref name=mei/> <gallery> River Sammaljoki.JPG\|Sammaljoki Sammaljoen kylässä Rivi 78: * <ref name=shh>{{Kirjaviite \| Nimeke = Suur-Huittisten historia IV \| Julkaisija = Huittinen \| Vuosi = 2000 \| Tekijä = Viikki, Raimo \| Sivut =55-61 \| Julkaisupaikka = Pieksämäki \| Tunniste = \| Isbn =952-91-2873-8 \| Viitattu = 3.3.2015 }}</ref> }} {{~~Malline:~~Kokemäenjoen sivujoet}}{{Kokemäenjoen vesistö}}{{Kokemäenjoen alue}} [[Luokka:Suomen joet]] [[Luokka:~~Kokemäenjoen~~Sammujoen valuma-alue]] [[Luokka:Huittisten luonto]] [[Luokka:Sastamalan luonto]]

Ero sivun ”Sammunjoki” versioiden välillä