Ero sivun ”Oppiminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Oppimisen edellytykset: kirjasta |
siirretään yleisiä osioita ylemmäs, erikoisjuttuja alemmas |
||
Rivi 10:
Oppiminen on muutosta, muuttumista, eroa, siis periaatteessa [[tieto]]a ja [[taito]]ja, [[arvo]]ja ja [[asenne|asenteita]].{{selvennä|Tämä on Bloomin taksonomian mukainen käsitys asiasta}}
== Oppimisen edellytykset ==▼
Oppimista syntyy [[motivaatio]]n, tarkkaavaisuuden ja [[muisti]]n yhteistoiminnasta. Oppimista voi myös tehostaa erilaisilla menetelmillä.<ref>Huotilainen 2019, s. 58, 69.</ref>▼
Ihminen oppii tietoja ja taitoja säilömällä niitä [[Säilömuisti|pitkäkestoiseen muistiinsa]], joka sijaitsee hajautettuna koko [[Aivokuori|aivokuoren]] alueen hermoverkossa. [[Ärsyke|Aistiärsykkeet]] ja muut asiat tallettuvat aluksi [[työmuisti]]in, jolla on hyvin pieni kapasiteetti. Suurin osa etenkin aistimuistien vastaanottamasta tietomäärästä katoaa välittömästi. Oppimisen yhteydessä työmuistin kapasiteettia voidaan jatkaa muistiinpanojen avulla. Opittaviksi tarkoitetut asiat siirtyvät työmuistista pitkäkestoiseen muistiin kertaamisen tai fyysisen harjoittelun avulla. Pitkäkestoisen muistin kapasiteetti on ääretön, minkä ansiosta oppimista voi tapahtua loputtomasti. Kyky painaa mieleen uusia asioita heikkenee kuitenkin lapsuuden jälkeen.<ref>Huotilainen 2019, s. 59–66.</ref>▼
Oppimisen edellytys on se, että ihmisellä on [[motivaatio]]ta eli pitkäkestoista kiinnostusta, innostusta, itseasetettuja tavoitteita ja suunnitelmia. Oppimisen motivaatio on sitä, että aivojen palkkiojärjestelmä palkitsee hyvällä mielellä ja mukavalla ololla oppijan, joka huomaa oppineensa ponnistelujensa seurauksena. Kun oppijalle kertyy paljon myönteisiä oppimiskokemuksia, hän on valmis tekemään kovaakin työtä oppimisen ja siitä seuraavan sisäisen palkkion eteen. Oppimismotivaatiota voidaan myös yrittää lisätä ulkopuolelta käsin palkkioiden ja rangaistusten avulla. Ulkoisen motivaation avulla voidaan yrittää kasvattaa oppijan sisäistä motivaatiota, mutta ulkoisella motivaatiolla on myös havaittu olevan kielteinen vaikutus sisäiseen motivaatioon.<ref>Huotilainen 2019, s. 67–68.</ref>▼
Oppimisen tehostamiseksi käytettyjä menetelmiä ovat esimerkiksi oppimisen hajauttaminen eri päiville, taukojen pitäminen, testaaminen ja siihen liittyvä opitun kertaaminen, miksi-kysymysten esittäminen sekä eri aistien käyttö kuten näköaistin käyttäminen [[Miellekartta|miellekarttojen]] ja muiden kuvien piirtämisessä sekä kuuloaistin käyttäminen lorujen ja laulujen kautta.<ref>Huotilainen 2019, s. 69–73.</ref>▼
== Oppimisen tapoja ==
Rivi 19 ⟶ 28:
Ehdollistumisessa ehdottomat ja ehdolliset ärsykkeet ja reaktiot opitaan yhdistämään toisiinsa oppimisen seurauksena määrätyillä tavoilla.
==Oppimisen strategiat==▼
{{Lähteetön}}▼
* [[Holismi |Holistinen]] strategia kuvaa toimintaa, jossa oppija käsittelee aineistoa kokonaisuutena.▼
* [[Reduktionismi |Reduktionistisen]] strategian mukaan tietty kokonaisuus on palautettavissa eli redusoitavissa osiinsa. Oppija käsittelee aineistoa osissa ja sitä kautta pyrkii saamaan asiasta kokonaiskuvan.▼
* [[Merismi |Meristinen]] strategia tarkoittaa tekstin perättäisten kappaleiden käsittelyä omina kokonaisuuksinaan.▼
* [[Atomismi |Atomistinen]] strategia tarkoittaa, että oppija keskittyy pienehköihin yksityiskohtiin.▼
* [[Serialismi |Serialisti]] luo asioille oman järjestyksen ja käsittelee ne jonkin järjestelmän mukaan, jonkinlaisena "sarjana".▼
* Transformaatiostrategia merkitsee tekstin muokkausta uusien tosiasioiden tai ideoiden avulla. Oppija pyrkii menemään asian taakse käyttämällä omaa tietämystään.▼
== Bloomin Taksonomia ==
Rivi 32 ⟶ 50:
Sulautuva oppiminen {{k-en|Blended learning}} viittaa oppimisen ympäristöjen sulautumiseen. Termi on vielä uusi ja sen määrittely on muotoutumassa, joten määritelmät vaihtelevat jonkin verran käyttökontekstista riippuen. Yhteistä kaikille on, että sulautuva oppiminen ottaa oppijalähtöisesti huomioon eri paikoissa, eri aikoina, eri välineillä ja eri tavoin tapahtuvan oppimisen ja antaa näin oppijalle ja opettajalle vapauden mitata osaamista ilman kytköstä siihen tapaan, millä osaaminen on hankittu. Opiskelija voi valita itselleen parhaiten sopivat työkalut. Sulautuva oppiminen eroaa oppimisesta monimuoto-opetuksessa siten, että monimuoto-opetuksessa yhdistyy opetuksen menetelmien monimuotoisuus (luokka-, verkko-, luento-, ryhmä-, lähi-, etäopetus), kun taas sulautuva oppiminen kuvaa oppimisen ympäristöjen sulautumista uudeksi kokonaisuudeksi.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakoulusta|Julkaisija=Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu|Vuosi=2009|Tekijä=Lätti, Mervi & Putkuri, Päivi (toim.)|Sivu=186|Julkaisupaikka=Joensuu|www=http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/B18_verkkojulkaisu.pdf|Isbn=978-951-604-104-2|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=28.11.2013}}</ref>
▲== Oppimisen edellytykset ==
▲Oppimista syntyy [[motivaatio]]n, tarkkaavaisuuden ja [[muisti]]n yhteistoiminnasta. Oppimista voi myös tehostaa erilaisilla menetelmillä.<ref>Huotilainen 2019, s. 58, 69.</ref>
▲Ihminen oppii tietoja ja taitoja säilömällä niitä [[Säilömuisti|pitkäkestoiseen muistiinsa]], joka sijaitsee hajautettuna koko [[Aivokuori|aivokuoren]] alueen hermoverkossa. [[Ärsyke|Aistiärsykkeet]] ja muut asiat tallettuvat aluksi [[työmuisti]]in, jolla on hyvin pieni kapasiteetti. Suurin osa etenkin aistimuistien vastaanottamasta tietomäärästä katoaa välittömästi. Oppimisen yhteydessä työmuistin kapasiteettia voidaan jatkaa muistiinpanojen avulla. Opittaviksi tarkoitetut asiat siirtyvät työmuistista pitkäkestoiseen muistiin kertaamisen tai fyysisen harjoittelun avulla. Pitkäkestoisen muistin kapasiteetti on ääretön, minkä ansiosta oppimista voi tapahtua loputtomasti. Kyky painaa mieleen uusia asioita heikkenee kuitenkin lapsuuden jälkeen.<ref>Huotilainen 2019, s. 59–66.</ref>
▲Oppimisen edellytys on se, että ihmisellä on [[motivaatio]]ta eli pitkäkestoista kiinnostusta, innostusta, itseasetettuja tavoitteita ja suunnitelmia. Oppimisen motivaatio on sitä, että aivojen palkkiojärjestelmä palkitsee hyvällä mielellä ja mukavalla ololla oppijan, joka huomaa oppineensa ponnistelujensa seurauksena. Kun oppijalle kertyy paljon myönteisiä oppimiskokemuksia, hän on valmis tekemään kovaakin työtä oppimisen ja siitä seuraavan sisäisen palkkion eteen. Oppimismotivaatiota voidaan myös yrittää lisätä ulkopuolelta käsin palkkioiden ja rangaistusten avulla. Ulkoisen motivaation avulla voidaan yrittää kasvattaa oppijan sisäistä motivaatiota, mutta ulkoisella motivaatiolla on myös havaittu olevan kielteinen vaikutus sisäiseen motivaatioon.<ref>Huotilainen 2019, s. 67–68.</ref>
▲Oppimisen tehostamiseksi käytettyjä menetelmiä ovat esimerkiksi oppimisen hajauttaminen eri päiville, taukojen pitäminen, testaaminen ja siihen liittyvä opitun kertaaminen, miksi-kysymysten esittäminen sekä eri aistien käyttö kuten näköaistin käyttäminen [[Miellekartta|miellekarttojen]] ja muiden kuvien piirtämisessä sekä kuuloaistin käyttäminen lorujen ja laulujen kautta.<ref>Huotilainen 2019, s. 69–73.</ref>
▲==Oppimisen strategiat==
▲{{Lähteetön}}
▲* [[Holismi |Holistinen]] strategia kuvaa toimintaa, jossa oppija käsittelee aineistoa kokonaisuutena.
▲* [[Reduktionismi |Reduktionistisen]] strategian mukaan tietty kokonaisuus on palautettavissa eli redusoitavissa osiinsa. Oppija käsittelee aineistoa osissa ja sitä kautta pyrkii saamaan asiasta kokonaiskuvan.
▲* [[Merismi |Meristinen]] strategia tarkoittaa tekstin perättäisten kappaleiden käsittelyä omina kokonaisuuksinaan.
▲* [[Atomismi |Atomistinen]] strategia tarkoittaa, että oppija keskittyy pienehköihin yksityiskohtiin.
▲* [[Serialismi |Serialisti]] luo asioille oman järjestyksen ja käsittelee ne jonkin järjestelmän mukaan, jonkinlaisena "sarjana".
▲* Transformaatiostrategia merkitsee tekstin muokkausta uusien tosiasioiden tai ideoiden avulla. Oppija pyrkii menemään asian taakse käyttämällä omaa tietämystään.
== Katso myös ==
| |||