Versio 30. tammikuuta 2019 kello 18.39 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 238 muokkausta →‎Lähteet: +kirja, kohta sisältöä ← Vanhempi muutos		Versio 30. tammikuuta 2019 kello 18.45 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 238 muokkausta →‎Oppimisen edellytykset: kirjasta Uudempi muutos →
Rivi 34: == Oppimisen edellytykset == Oppimista syntyy [[motivaatio]]n, tarkkaavaisuuden ja [[muisti]]n yhteistoiminnasta. Oppimista voi myös tehostaa erilaisilla menetelmillä.<ref>Huotilainen 2019, s. 58, 69.</ref> Havainnot, muisti, ajattelu ja käsitteenmuodostus muodostavat [[kognitio\|kognitiivisen]] ajattelumallin mukaan oppimisen perustan. Toisin kuin [[behaviorismi\|behavioristisessa]] oppimiskäsityksessä, kognitiivisessa oppimiskäsityksessä oppija ei ole passiivinen tiedon vastaanottaja, vaan aktiivinen tiedon muokkaaja. Oppija asettaa toiminnalleen tavoitteita ja hankkii tietoa voidakseen toimia. Oppiminen tapahtuu oman psyykkisen työn avulla, strategioita kehittämällä ja oppimismotivaatiota ja -orientaatiota muuttamalla, ks. [[metakognitio\|metakognitio]]. Ihminen oppii tietoja ja taitoja säilömällä niitä [[Säilömuisti\|pitkäkestoiseen muistiinsa]], joka sijaitsee hajautettuna koko [[Aivokuori\|aivokuoren]] alueen hermoverkossa. [[Ärsyke\|Aistiärsykkeet]] ja muut asiat tallettuvat aluksi [[työmuisti]]in, jolla on hyvin pieni kapasiteetti. Suurin osa etenkin aistimuistien vastaanottamasta tietomäärästä katoaa välittömästi. Oppimisen yhteydessä työmuistin kapasiteettia voidaan jatkaa muistiinpanojen avulla. Opittaviksi tarkoitetut asiat siirtyvät työmuistista pitkäkestoiseen muistiin kertaamisen tai fyysisen harjoittelun avulla. Pitkäkestoisen muistin kapasiteetti on ääretön, minkä ansiosta oppimista voi tapahtua loputtomasti. Kyky painaa mieleen uusia asioita heikkenee kuitenkin lapsuuden jälkeen.<ref>Huotilainen 2019, s. 59–66.</ref> Oppimisen edellytys on se, että ihmisellä on [[motivaatio]]ta eli pitkäkestoista kiinnostusta, innostusta, itseasetettuja tavoitteita ja suunnitelmia. Oppimisen motivaatio on sitä, että aivojen palkkiojärjestelmä palkitsee hyvällä mielellä ja mukavalla ololla oppijan, joka huomaa oppineensa ponnistelujensa seurauksena. Kun oppijalle kertyy paljon myönteisiä oppimiskokemuksia, hän on valmis tekemään kovaakin työtä oppimisen ja siitä seuraavan sisäisen palkkion eteen. Oppimismotivaatiota voidaan myös yrittää lisätä ulkopuolelta käsin palkkioiden ja rangaistusten avulla. Ulkoisen motivaation avulla voidaan yrittää kasvattaa oppijan sisäistä motivaatiota, mutta ulkoisella motivaatiolla on myös havaittu olevan kielteinen vaikutus sisäiseen motivaatioon.<ref>Huotilainen 2019, s. 67–68.</ref> Oppimisen tehostamiseksi käytettyjä menetelmiä ovat esimerkiksi oppimisen hajauttaminen eri päiville, taukojen pitäminen, testaaminen ja siihen liittyvä opitun kertaaminen, miksi-kysymysten esittäminen sekä eri aistien käyttö kuten näköaistin käyttäminen [[Miellekartta\|miellekarttojen]] ja muiden kuvien piirtämisessä sekä kuuloaistin käyttäminen lorujen ja laulujen kautta.<ref>Huotilainen 2019, s. 69–73.</ref> ==Oppimisen strategiat==

Ero sivun ”Oppiminen” versioiden välillä