Ero sivun ”Aalto (satelliittisarja)” versioiden välillä

 

=== Aalto-2 ===

{{Pääartikkeli|[[Aalto-2]]}}

'''Aalto-2''' on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava [[CubeSat]]-[[satelliitti]], jonka kehittäminen alkoi vuonna 2012.<ref name="hs5.2014">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/tiede/a1399432988199 | Nimeke = Aalto-1 kohoaa avaruuteen 2015 | Tekijä =Suominen, Mikko | Julkaisu = hs.fi | Ajankohta =8.5.2014 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 31.12.2014}}</ref> Kahden CubeSat-yksikön kokoinen<ref name="Attitude Control3">{{Verkkoviite| nimeke = Aalto-2 satellite attitude control system | osoite = https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/13943/master_Jovanovic_Nemanja_2014.pdf | tekijä = Jovanović, Nemanja | tiedostomuoto = PDF | selite = s.&nbsp;3 | julkaisija = Aalto University School of Electrical Engineering | ajankohta = 18.8.2014| viitattu =11.11.2015 | kieli = {{en}}}}</ref> Aalto-2 kuuluu eurooppalaiseen [[QB50]]-hankkeeseen, jonka suunnitelmana on laukaista 50 CubeSat-satelliittia matalalle maan kiertoradalle. Satelliitti läpäisi esisuunnittelukatselmuksen (PDR, {{lyhenne|Preliminary Design Review}}) vuoden 2013 toukokuuhun mennessä.<ref name="into.aalto2013-05-29">{{Verkkoviite | Osoite = https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=12326218 | Nimeke =Satelliittiprojektit lisääntyvät Aallossa | Julkaisu =into.aalto.fi | Ajankohta =29.5.2013 | Julkaisija =Aalto-yliopisto | Viitattu = 12.5.2015}}</ref> Aalto-2<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Hotakainen, Markus | Otsikko = Aalto-1 nousee kiertoradalle | Julkaisu = Tieteessä tapahtuu | www = http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/55968/18459 | Vuosi = 2016 | Numero = 2}}</ref> ja 39 muuta nanosatelliittia on tarkoitus viedä [[Orbital ATK|Orbital ATK:n]] [[Cygnus (avaruusalus)|Cygnus]]-kapselin sisällä [[Atlas V]] -kantoraketilla [[Kansainvälinen avaruusasema|Kansainväliselle avaruusasemalle]] {{tilanne|2017-03-03|maaliskuussa 2017}}.<ref>{{Verkkoviite|tekijä=|kieli={{en}}|Osoite=http://www.tiedetuubi.fi/avaruus/seuraava-nanosatelliittirykelma-valmiina-matkaan-mukana-suomalainen-aalto-2|Nimeke=Seuraava nanosateliittirykelmä valmiina matkaan - mukana suomalainen Aalto-2|Julkaisu=|Julkaisija=Tiedetuubi|Ajankohta=16.2.2017|Viitattu=3.3.2017}}</ref> Satelliitit jaetaan kahteen erään. Ensimmäinen erä lähetetään kiertoradalleen 90 päivää toista erää aiemmin, jotta satelliitiparvi saataisiin mahdollisimman levittäytyneeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.qb50.eu/index.php/launch-campaigns/qb50-iss | Nimeke = QB50-ISS: constellation deployment from the ISS | Julkaisu = qb50.eu | Julkaisija = QB50 | Viitattu = 2.9.2016 | kieli = {{en}}}}</ref> Parven on tarkoitus tutkia 90–320 kilometrin korkeudella sijaitsevaa alempaa [[termosfääri]]ä,<ref name="into.aalto2013-05-29"/> jonka läpi kulkiessaan satelliitit mittaavat muun muassa yläilmakehän plasman ominaisuuksia ja hiukkasia. Satelliitit ohittavat yleensä nopeasti termosfäärin ja joukkovoiman etu onkin siinä, että satelliittiparvi kerää enemmän ja monipuolisempaa dataa.<ref name="yle2015-11-11">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ensimmainen_suomalainen_satelliitti_viimeisia_testeja_vaille_valmis_lahtoon__rahtimaksu_50000_euroa_kilolta/8431764 | Nimeke = Ensimmäinen suomalainen satelliitti viimeisiä testejä vaille valmis lähtöön – rahtimaksu 50&nbsp;000 euroa kilolta | Tekijä = Pajunen, Ilpo | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 11.11.2015 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 11.11.2015}}</ref> Aalto-2:n rakentaminen oli käynnissä maaliskuussa 2015.<ref name="tiedetuubi2015-05-13">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiedetuubi.fi/avaruus/aalto-1-kaantyi-loppusuoralle | Nimeke =Aalto-1 kääntyi loppusuoralle | Tekijä =Mäkinen, Jari | Julkaisu = tiedetuubi.fi | Ajankohta =13.5.2015 | Julkaisija = Tiedetuubi | Viitattu = 24.7.2015}}</ref>

 

=== Aalto-3 ===

{{Pääartikkeli|[[Aalto-3]]}}

'''Aalto-3''' on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-nanosatelliitti, ja sen suunniteltu paino on 1,3 kg. Yksi Aalto-3-projektin tavoitteista on kehittää maasatelliittiyhteyksien standardeja, ja pyrkiä osoittamaan Aalto-yliopistossa kehitetyn [[5G]]-ohjelmistoradion käyttökelpoisuuden avaruusteknologiassa.<ref name="aalto3 5g laukaisu">{{Verkkoviite | Osoite = https://aaltosatellites.fi/Aalto-3-vie-5Gn-avaruuteen/ | Nimeke = Aalto-3 vie 5G:n avaruuteen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.5.2017 | Kieli = {{fi}}}}</ref> 20 opiskelijan ryhmä on aloittanut suunnittelun ensimmäisiä [[koekytkentälevy]]testejä varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://spacecraft.aalto.fi/en/aalto3/ | Nimeke = Aalto-3 satellite project | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.4.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://spacecraft.aalto.fi/fi/aalto3/ | Nimeke = Aalto-3 satelliitti projekti | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.5.2017 | Kieli = {{fi}}}}</ref> Satelliitti on tarkoitus laukaista vuonna 2019.<ref name="aalto3 5g laukaisu"/>