Ero sivun ”Tietosanakirja (1909)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täyd. |
|||
Rivi 25:
==Tietosanakirja==
''Tietosanakirjan'' toimitti [[Yrjö Wichmann]]in johtama toimituskunta. Ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1909, ja muut osat julkaistiin vuoden välein,
Vaikka ''Tietosanakirja'' oli sisällöltään kansainvälinen, sen kaiken tiedon olivat seuloneet suomalaiset asiantuntijat. Teos oli merkittävä myös suomalaisen sanaston ja [[oikeinkirjoitus|oikeinkirjoituksen]] vakiinnuttajana. Erityisesti vierasperäiset paikannimet ja [[lainasana]]t tuottivat työtä toimituksen käytössä olleille kieliasiantuntijoille. Runsas [[etymologia|etymologinen]] tieto vanhenee osaltaan hitaasti. [[Esko Häkli]] kirjoitti teoksessaan ''Tiedon taika'', että huolellisesti tehty ensyklopedia säilyttää arvonsa ainakin luotettavana ja helppona lähteenä julkaisuhetkensä käsityksille eri asioista. ''Tietosanakirja'' oli lajinsa ensimmäinen ja se loi suomalaisen tietosanakirjaperinteen perustan.<ref>Häkli s. 62–66.</ref>
Rivi 36:
Samoin kuin Söderströmiä Otavaakin pelotti hankkeen talous. Molemmat kustantajat jättivät [[Suomen senaatti|senaattiin]] valtionapuhakemuksen, mutta ne neuvottelivat myös erilaisista yhteistyömuodoista.<ref>Häkli s. 47–48.</ref> Senaatti hylkäsi valtionapuhakemukset ja molempien kustantajien hankkeet jäivät odottamaan parempaa hetkeä. Kilpailevat kustantajat aloittivat keskustelut uudelleen tammikuussa 1906. Parhaaksi yhteistyön muodoksi havaittiin yhteinen yhtiö, joka toimittaisi, julkaisisi ja levittäisi teoksen. Otava ja vuonna 1904 osakeyhtiöksi muuttunut Werner Söderström Oy perustivat Tietosanakirja-Osakeyhtiön 25. toukokuuta 1906. Söderström joutui yhteisyrityksessä sivustakatsojaksi, sillä toimitusjohtaja tuli Otavan piiristä, kotipaikaksi tuli [[Otavan toimitalo|Otavan talo]] ja painatuksenkin suunniteltiin tapahtuvan Otavan uudessa kirjapainossa.<ref>Häkli s. 55.</ref>
Uusi hanke sai valtionapua 12 500 markkaa vuodessa kahdeksan vuoden ajan sillä ehdolla, että teoksen laajuus on vähintään 800 kahdeksansivuista painoarkkia eikä hinta ylitä 150 markkaa. ''Tietosanakirjan'' [[toimitussihteeri]]ksi saatu monitaitoinen [[Lauri Hendell-Auterinen|Lauri Hendell]] osoittautui hyväksi valinnaksi. Hän valvoi työn päivittäistä etenemistä, sillä [[päätoimittaja]]t olivat yliopistomiehiä, joille tehtävä oli vain sivutoimi.<ref>Häkli s. 56–57.</ref> Kirjoittajakuntaan kuuluivat muun muassa [[K. J. Ståhlberg]], [[E. N. Setälä]], [[Toivo Waltari]], [[Jalmar Castrén]], ylioppilas [[Risto Jurva|R. S. Jurva]] ja muita tunnettuja henkilöitä<ref>[http://runeberg.org/tieto/1/0005.html Tähän osaan kirjoittaneiden luettelo]. ''Tietosanakirja''. Runeberg.org.</ref>. Pelkästään ensimmäisessä osassa oli 146 kirjoittajaa.<ref name="100kirjaa" />
Alkuaikoina uusi suomalainen tietosanakirja suunniteltiin tehtäväksi käyttämällä valmista ulkomaista esikuvaa. Niinpä kaksi sarjaa saksalaista niin sanottua pientä Meyeria leikattiin palasiksi ja artikkelit liimattiin omalle lapulleen. Hendell teki 1906 opintomatkan Ruotsiin tutustumaan ''Nordisk familjebokin'' toimittamiseen. Sen toinen painos ilmestyi 1904–1926 38-osaisena tietojättinä. Hendell päätyi siihen, että oli syytä pyrkiä lähelle ruotsalaisteoksen toimitusperiaatteita. Sitä ei myöhempi vierailu Saksan [[Leipzig]]iin toiseksi muuttanut. Koska tieto monella alalla oli niin erikoistunutta, ettei sitä kuka tahansa pystynyt omaksumaan, sai tietosanakirjakin sisältää artikkeleita, joiden omaksuminen vaati alaan perehtymistä.<ref>Häkli s. 57–58.</ref>
Rivi 43:
Vuonna 1909 selvitettiin tilaajakunnan koostumusta. Yhteismääräksi saatiin 10 075. Heistä oli 2 080 liikeapulaisia ja liikemiehiä, 1 690 ammattilaisia ja työmiehiä, 1 320 virkamiehiä, 1 260 maanviljelijöitä, 1 155 opettajia, 845 rautatieläisiä, 530 herroja, 305 koululaisia, 260 rouvia ja neitejä, 230 ylioppilaita, 97 kirjastoja sekä 58 taiteilijoita ja kirjailijoita.<ref>Häkli s. 62.</ref>
Tietosanakirja Osakeyhtiö julkaisi ''Tietosanakirjan'' jälkeen vielä neliosaisen ''Valtiotieteiden käsikirjan'', jonka viimeisen osan ilmestyttyä yhtiö purettiin vuonna 1924.<ref name="100kirjaa" />
== Toimituskunnan jäsenet ==
* [[Yrjö Wichmann]], professori, toimituskunnan puheenjohtaja
* [[Wäinö Bonsdorff]], filosofian tohtori ja kauppaopiston opettaja (osa 1)
* [[Jalmar Castrén]], insinööri, Teknillisen korkeakoulun lehtori (osat 2–11)
* [[Jaakko Forsman (nuorempi)|Jaakko Forsman]], filosofian tohtori, lehtori (osat 1–11)
* [[Kustavi Grotenfelt]], professori (osat 1–11)
* [[Lauri Hendell-Auterinen|Lauri Hendell]], filosofian kandidaatti, toimitussihteeri (osat 1–9)
* [[Edvard Hjelt]], senaattori, yliopiston sijaiskansleri (osat 1–9)
* [[Artturi Kannisto]], dosentti, toimitussihteeri
* [[Gustaf Melander]], professori (osa 1)
* [[Uno Alfons Saxén|Uno Saxén]], filosofian tohtori, lehtori (osat 2–11)
* [[E. N. Setälä]], professori (osat 1–11)
* [[J. A. Wecksell]], filosofian maisteri (osat 1–4, 11)
* [[Ilmari Välikangas]], maisteri, toimitussihteeri
Aktiivisen toimituskunnan muodostivat Wichmann, Forsman, Hendell ja Wecksell sekä myöhemmin Välikangas.<ref name="100kirjaa" /><ref>[http://runeberg.org/tieto/ ''Tietosanakirjan'' toimituskunta]. Runeberg.org.</ref>
== Tietosanakirjan osat ==
| |||