Flunssaa pidetään ihmisten yleisimpänä sairautena. Se paranee itsestään levolla ja oireiden lievityksellä.<ref>[http://www.yths.fi/netcomm/viewarticle.asp?path=8,21,2476,2502&article=1937&index=A&page=1 YTHS]</ref>
Flunssan oireita voidaan lievittää särkylääkkeillä, kuten [[ibuprofeeni]]lla ja [[parasetamoli]]lla. Nenän tukkoisuutta ja nuhaa voidaan lyhytaikaisesti helpottaa nenän limakalvon turvotusta poistavalla lääkkeellä. Kansanperinteessä [[sipulimaito]]a pidetään tehokkaana lääkkeenä flunssaa vastaan.<ref>Anne Pitkäranta, (artikkelin nimi) Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2008 sivu 2563, </ref> Pääasiallisin hoitomuoto on lepo, koska elimistö poistaa levossa tehokkaammin taudinaiheuttajia. [[Nenähuuhtelu]]kannun käytöstä sekä kuumien juomien nauttimisesta voi olla apua. Höyryhengitystä ei enää suositeta nieluoireiden lievittämiseen, koska se on tehoton ja siihen liittyy palovammariski<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00590|nimeke=Nuhakuume, flunssa|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2019-01-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Yleisin Suomessa käytössä oleva luontaislääke, jonka ainesosa on ''[[Echinacea]]''-suvun kasvi, tavallisesti [[kaunopunahattu]] (''E. purpurea''), on suosittu juuri flunssan ehkäisemisessä, kun sitä ottaa heti ensioireisiin. Sen on tutkimuksissa osoitettu stimuloivan immuunipuolustusta ja helpottavan flunssan oireita sekä lyhentävän oireiden kestoa.<ref>[http://www.finnanest.fi/files/korpela_luontais.pdf Katja Korpela ja Timo Salomäki, Luontaistuotteet – merkitys anestesian ja tehohoidon kannalta]</ref>
