Versio 28. tammikuuta 2019 kello 02.24 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 231 muokkausta →‎Yleisyys maittain: tarkemmin tästä indeksistä ← Vanhempi muutos		Versio 28. tammikuuta 2019 kello 21.56 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 231 muokkausta →‎Selitysmalleja: tiiv. ja lisää Uudempi muutos →
Rivi 43: Institutionaalisen näkökulman mukaan maan taloudelliset instituutiot aiheuttavat maan vaurastumisen tai taantumisen. Jos maata johtaa turmeltunut eliitti, maan instituutiot on viritetty ohjaamaan resursseja sen omaan käyttöön.<ref>Fisman & Golden 2018, s. 32–33.</ref> Korruptiotasapainomallin mukaan korruptio kumpuaa sosiaalisista odotuksista., ~~Tämän selityksen mukaan~~eli yksilö tekee päätöksensä korruptioon turvautumisesta sen mukaan, miten hän arvioi muiden toimivan. Jos yhteiskunnassa ei esiinny korruptiota, rehellisenä pysytteleminen on yksilölle edullista. Jos hän taas uskoo muidenkin maksavan lahjuksia, hänenkin täytyy toimia samoin oman etunsa vuoksi. Tämä johtaa usein siihen, että yhteiskunta keikahtaa joko täysin korruptoitumattomaksi tai läpeensä korruptoituneeksi.<ref>Fisman & Golden 2018, s. 29, 19–21.</ref> Näiden ääripäiden väliin keskiarvoltaan sijoittuvissa maissa voi olla niin kauttaaltaan korruptoituneita hallinnon osia kuin täysin puhtaitakin. Tällöin maan korruptioaste määräytyy siitä, kumpia on enemmän.<ref>Fisman & Golden 2018, s. 96–98.</ref> ==Haitat ja hyödyt==

Ero sivun ”Korruptio” versioiden välillä